Kalju-uakari (Cacajao calvus)
Kalju-uakarilla on punainen ja kalju pää. Kaikki maailman murheet näyttävät painavan kalju-uakaria,
joka näyttää kaiken aikaa syvämietteiseltä ja suorastaan surun murtamalta.
Tällä sademetsässä Brasiliassa ja Perussa elävällä, kissan kokoisella apinalla
on painoa 2,3 – 3,5 kiloa. Sen pään ja vartalon yhteispituus on 36 – 57 senttimetriä; häntä on vain 14 – 19 senttimetriä pitkä.
Kalju-uakarilla on leveä, litteä naama ja erittäin etäällä olevat sieraimet. Sen hampaat koostuvat pääasiassa leveistä, litteistä poskihampaista ja suurista
kulmahampaista. Sillä on paljaat, karmiininpunaiset kasvot ja korvat, ja muu vartalo on peittynyt ohueen karvaan.
Eri alalajit eroavat toisistaan turkkinsa värin ja kuvioiden suhteen, vaihdellen hyvin tummasta lähes valkoiseen. Kalju-uakarilla on pitkät, karvaiset sormet
ja varpaat, joista puuttuu kynsiä.
Kalju-uakarit ovat aktiivisia ja älykkäitä kädellisiä, jotka elävät suurissa sosiaalisissa ryhmissä. Ne koostuvat pääasiassa 10–30 yksilöstä, mutta
joskus jopa lähes 100 yksilöstä. Näistä suurista ryhmistä kalju-uakarit jakautuvat välillä 1–10 yksilön ryhmiin, etsiessään ruokaa.
Ne ovat päivällä liikkeellä ja kiipeilevät yöllä korkeille ohuille oksille nukkumaan.
Kalju-uakarit ovat yleensä hiljaisia, mutta niillä on tapana päästää kovia kirkaisuja kommunikoidessaan ja merkitessään reviiriään.
Ne ovat leikkisiä kädellisiä, erityisesti poikaset, jotka usein touhuilevat omissa "leikeissään".
Kalju-uakarit kävelevät ja juoksevat nelijalkaisesti maassa ja oksia pitkin, mutta ne ovat myös hyviä hyppimään ja loikkimaan kahdella jalalla.
Suojelun tila
Kalju-uakarit ovat sukupuuton partaalla useista syistä, mukaan lukien se, että niitä metsästetään ravinnon vuoksi.
Mikä tärkeämpää, ne menettävät nopeasti elinympäristöään puuteollisuuden toiminnan vuoksi. Trooppiset sademetsät ovat ainoita alueita,
joilla kalju-uakarit voivat elää, kuten monet muutkin samasta syystä uhanalaiset lajit. WWF tekee parhaillaan kaikkensa suojellakseen näitä alueita.
Pitheciidae
Kalju-uakari kuuluu tieteellisessä luokittelussa alaheimoon Pitheciidae.
Pitheciidae on eteläamerikkalainen apinaheimo, joka käsittää yli 50 maanosan pohjois- ja keskiosissa Andien itäpuolella elävää
lajia. Se koostuu kahdesta alaheimosta, sakiapinoista (Pitheciinae) ja titeistä (Callicebinae).
Pitheciidae-heimon apinat ovat keskikokoisia kädellisiä, tosin ne näyttävät yleensä paksun turkkinsa takia melko vankkarakenteisilta.
Tiheä turkki on yleensä väritykseltään tumma. Kasvot saattavat olla karvattomat. Tasapainoiluun käytetty häntä on yleensä karvaton.
Heimon lajit ovat päiväaktiivisia ja syövät pääasiassa hedelmiä ja hyönteisiä. Ne viettävät suurimman osan elämästään puissa. Ne elävät
yleensä perhekunnissa, jotka saattavat olla enintään 50 yksilön suuruisia. Uakarit kommunikoivat keskenään useilla eri äänillä;
tyypillisimpiä ovat korkeat huudot ja lähes lintumaiset sirkutukset.
Kalju-uakari. Kuva Copyright © Kevin O'Connell - Creative Commons.
Kädelliset (Primates)
Kalju-uakari kuuluu tieteellisessä luokittelussa nisäkkäiden lahkoon kädelliset.
Kädelliset on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu. Useimmat kädelliset elävät trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä,
usein puissa. Kädelliset ovat saaneet suomenkielisen nimensä kyvystään tarttua raajoilla eri esineisiin, koska niiden peukalo ja osalla lajeista
myös isovarvas pystyy kääntymään muita sormia tai varpaita vasten.
Kädelliset voidaan jakaa seitsemään ryhmään sen mukaan, miten ne ovat sopeutuneet evolutiivisesti erilaisiin elinympäristöihinsä:
Makit (Madagaskar) -
Lorit (Afrikka, Aasia) -
Galagot (Afrikka, Aasia) -
Kummituseläimet (Aasia) -
Uuden maailman apinat (Amerikka) -
Vanhan maailman apinat (Afrikka, Aasia) -
Ihmisapinat (Afrikka, Aasia).
Lähteet
*ADW
*Kodin suuri tietosanakirja - Weilin + Göös
*Kodin suuri eläinkirja - Weilin + Göös
*Wikipedia
© matkalyhty.fi