Kansanparannus ja kansanlääkintä
Kansanparannus on kansan keskuudesta ja tarpeista lähtöisin olevaa parannustaitoa, joka on kehittynyt kokemuksen
ja perinteen mukaisesti. Kansanparannus on olennainen osa kansallista kulttuuriperintöä ja jokaisella kansalla on oma,
juuri sille ominainen ja tyypillinen tauti- ja parannusperinteensä, joskin eri kansojen parannusrituaaleista
löytyy yhteisiäkin piirteitä.
Suomalainen kansanparannus yhdistää yrttilääkintää, saunahoitoja, hierontaa, loitsuja, henkistä parantamista
ja monia muita hoitokeinoja, kuten vaikkapa uuniin työntämistä. Parantajina toimivat usein tietäjät, verenseisauttajat ja
kansanparantajat, joilla oli erityisiä taitoja hoitaa sairauksia.
Ahomansikka eli metsämansikka (Fragaria vesca). - Ahomansikka on yksi sadoista suomalaisista lääkekasveista.
"Mansikkakuuria" on käytetty reumaattisten sairauksien hoitokeinona jo 1700-luvulla. Kuuluisia ovat luonnontutkija
Carl von Linnén (1707 - 1778) jokakesäiset mansikkakuurit, joiden avulla hän piti kihtinsä kurissa. Suuri luontaisparantaja Sebastian Kneipp (1821 - 1897)
käytti mansikoita hoitokeinona sydän-, maksa- ym. sairauksissa. Hän syötti potilailleen viikkokausia vain mansikoita ja hyvin vähän muuta ruokaa.
Sanotaankin, että hänen potilaillaan piti olla rautainen terveys, että he selvisivät hengissä näistä nälkäkuureista.
- Kuva Copyright © Peter Stenzel - Creative Commons.
Lääkekasvit
Suomalaisessa kansanlääkinnässä tärkeässä asemassa ovat olleet lääkekasvit, joita on tunnettu ja tunnetaan edelleenkin suorastaan pyörryttävä määrä.
Tietoutta niistä on kerännyt jo Elias Lönnrot aikoinaan. Lääkekasvien vaikuttavia ainesosia kutsutaan rohdoksiksi. Monien kasvien
vanhat suomalaiset nimet osoittavat, että niitä on pidetty jonkin tietyn taudin lääkkeinä. Näitä ovat mm. hammasjuuri, ruumiinheinä, raijankeuhko
ja haavayrtti. Lääkekasveissa vaikuttavat aineet voivat sijaita juurissa, lehdissä, kuoressa, kukissa, hedelmissä, siemenissä tai kasvista tihkuvissa nesteissä.
Myrkkykeiso (Cicuta virosa). - Jos lapsi erehtyy pureskelemaan tätä kasvia, muutaman minuutin
kuluttua alkavat vakavat myrkytysoireet. Ellei vatsahuuhtelua heti panna toimeen, johtaa puolet myrkytyksistä kuolemaan.
- Kuva Copyright © Kristian Peters - Creative Commons.
Parannusohjeita
Sivuilla on pieni kooste siitä, miten erilaisia sairauksia on Suomessa kansan omilla konsteilla hoidettu. Huomaathan, että vaikka lääkekasveista ja niiden käytöstä on
saatavilla suhteellisen paljon tietoa, on niihin syytä suhtautua varauksellisesti, sillä virhelääkinnän mahdollisuudet ovat suuret
ja seuraukset saattavat olla vakavia. Jos aiot kerätä ja käyttää yrttikasveja, hae tietoa niistä herbalismiin eli yrttilääkintään
erikoistuneiden, herbalistien kirjoittamista kirjoista. Tai sitten henkilöltä, joka tuntee rohdoskasvit.
Istu alas ja ihmettele
Osoituksena kansan kaikkialla kukkivasta huumorista, vanhoissa parannusohjeissa on sellaisiakin ohjeita, joista voi suoralta
kädeltä sanoa, että ei ole mahdollista. Että tuollaista ei varmasti ole tehty.
Vai mitä tuumitaan sellaisesta ohjeesta, jossa esimerkiksi taudin parantamiseksi potilas asetetaan kaulaa myöten
lantakasaan kolmeksi päiväksi. Tai sellaisesta, jossa pitäisi imaista nenän kautta kupillinen kuumaa virtsaa
sisäänsä ja saman tien vauhdilla puklauttaa se suustaan ulos.
Tuo jälkimmäinenhän vertautuu jo miekannielentään tai muuhun
sirkustemppuun, eikä tuollaisesta kyllä esimerkiksi joku vanha mummo voi selviytyä hengissä. Kun tällaiset ohjeet ovat mukana esimerkiksi
alan suurimman auktoriteetin, Rautavaaran teoksissa, on tämä kai ymmärrettävä niin, että on kyse kevennyksistä.
Kun sanavalmis kansa on tällaisia kertoillut, niin ne on vain otettu mukaan huumorina, eikä todellisina parannusohjeina.
Anemia - närästys.
© matkalyhty.fi