Kansan parannusohjeita sairauksiin I

Anemia - aristavat silmät - auringonpolttama - finnit - haavat - hammassärky - hampaiden puhkeaminen - hermostuneisuus - hiussairaudet - hyönteisten pistot ja puremat - ihosairaudet - impotenssi - influenssa - iskias - itkevä lapsi - jalkavaivat - kaihi - kaulakupu - keltatauti - keuhkokuume - keuhkotauti - kevätväsymys - kihti - korvasärky - krapula - kurkkukipu - kuukautishäiriöt - kuume - luumätä - maitorupi - maksa- ja sappisairaudet - mielenhäiriöt ja mielisairaudet - munuaisvaivat - nenäverenvuoto - nikotus - nivelkuluma - niveltulehdus - nokkosen polttama - nuha - nyrjähdykset - närästys, liikahappoisuus.

Anemia. - Anemiaa ja runsaista kuukautisista johtuvaa verenvähyyttä hoidettiin nokkosjuomalla. Keväällä kerättiin nuorten nokkosten latvoja, jotka keitettiin vedessä. Pieni määrä keitinvettä juotiin päivittäin. Nuorta nokkosta saatettiin myös höyryttää ja syödä vihannesten tavoin tai sekoittaa sitruunan mehun ja munan valkuaisen kanssa. - Yksi keinoista oli, että keitettiin vedessä puhtaita rautanauloja rautapadassa, ja tämä keitinvesi juotiin.

Aristavat silmät. - Kylmän teen ja maidon - erityisesti äidinmaidon - ja tädyke- ja silmäruohohauteen uskottiin lievittävän silmien aristusta.

Auringonpolttama. - Auringonpolttamaa hoidettiin vesi-etikkaseoksella ja suolaheinävoiteella.

Finnit. - Kuivalla vastalla hakattiin saunassa kasvoja ja sitten samalla vastalla hakattiin selkää. Näin finnit muka siirtyivät selkään. - Finnien hoitoon on myös käytetty ahomansikoista ja kermasta tehtyä voidetta. - Yksi keinoista oli finnien pyyhkiminen nenäliinalla, jota oli ensin pidetty muutama päivä muurahaispesässä.

Korpikuusen oksilla kasvavaa jäkälää, jota käytetään haavakääreenä: haudotaan vedessä ja pannaan päälle kosteana. - Kuva Suomen kansallismuseo.

Haavat. - Verenvuoto haavasta saatiin tyrehtymään kuukusen itiöillä, joita säilytettiin kuivattuna hätätapauksia varten. Myös parturit käyttivät niitä verenvuodon tyrehdyttämiseen. - Verenvuoto suuresta haavasta tyrehdytettiin hämähäkin verkolla. - Korpikuusen jäkälä, haavakääreenä. - Oma sylki ja oma virtsa ovat olleet yleisiä haavoja hoitavia aineita. "Jos pientä haavaa nuolasee ja isoon haavaan kusasee, niin eivät ota ajosta lihat eivätkä tule kylmänvihat." - Mätähaavoja on hoidettu kirnupiimällä, pihkalla, talilla ja tervalla. - Jos löi kirveellä jalkaansa haavan, piti heti sen jälkeen painaa saman kirveen terä samaan haavaan, ja näin verenvuoto lakkasi.

Hammassärky. - Paperi kostutettiin etikalla ja siihen siroteltiin pippuria tai siveltiin sinappia, minkä jälkeen se sidottiin kasvojen ympärille hammassäryn lievittämiseksi. - Hermosärkyä ja hammassärkyä lievitettiin sivelemällä poskeen murskattua piparjuurta. Särkevää hammasta kostutettiin joskus myös laventelivedellä, tai potilasta kehotettiin pureskelemaan mausteneilikkaa tai mustaviinimarjan lehtiä. - Hampaassa olevaa reikää piti kaivella tikulla. - Poskelle voitiin asettaa lämmin tervahaude. - Myös kuuma pellavansiemenpussi oli hyvä haude. - Nuorilla koivun pihkalehdilläkin voitiin hammasta hautoa, sama menettely toimi reumankin kanssa. - Virtasalmella sanottiin hammassäryn paranevan, jos puristaa vasemman käden peukalon ja etusormen välissä olevia lihaksia.

Hampaiden puhkeaminen. - Vauvalle annettiin unikonsiementä hampaiden puhkeamisen aiheuttamien kipujen lievittämiseksi.

Tervatappuraa eli tervatilkettä käytetään hevosen kavion hoidossa, sädemädän hoitoon. Kengitysseppä vuolee kavion pahat sädeosat pois ja laittaa tervatikettä tarvittaessa. Tervatilke on tappuraa, joka on uitettu tervassa. - Kuva Lappeenrannan museot.

Hevosen sädemätä. - Tervatilke.

Hermostuneisuus. - Ensiksi hermostunutta leivottiin puoli tuntia käsikivien päällä, lukien koko ajan isämeitää ja sen jälkeen hänet tungettiin edellisenä päivänä lämmitettyyn uuniin. Tosin, hermostuneisuus saattoi tällä hoidolla vain lisääntyä. - Piehtarointi aamukasteisessa ruohikossa oli yksi keino. - Potilasta voitiin myös hieroa päästä jalkoihin.

Hiussairaudet. - Hiustenlähtöä ja hiusten harmaantumista hoidettiin niin, että hiuksia kostutettiin varhain aamulla yökasteella. - Keväällä piti mennä avopäin ensimmäiseen sateeseen. - Vahva kahvi sekä vahvisti hiuksia, että antoi niille väriä. - Halkaistulla sipulilla päänahkaa hankaamalla saatiin hiustenlähtö estetyksi. - Hiustenlähtö on myös estetty humaloista tehdyllä uutteella päätä hankaamalla. - Aaloen lehdenkappale kuoritaan ja pehmeä sisus jauhetaan hyytelöksi, jota hierotaan päänahkaan ja peitetään siteellä. Muutamassa viikossa pitäisi hiusten alkaa kasvaa.

Hyönteisten pistot ja puremat. - Ampiaisen pistokohtaan siveltiin etikkaa. - Kostutettujen tai pureskeltujen tupakan lehtien uskottiin laskevan turvotusta ja lievittävän kipua. - Murskatut piharatamot tai kehäkukan lehdet taas lievittivät kaikenlaisten hyönteisten pistoja ja puremia.

Ihosairaudet. - Erilaisia ihosairauksia on paljon ja vielä enemmän on hoitokeinojakin. - Ihottumaa on paineltu ja voideltu lukemattomilla erilaisilla aineilla, vain mielikuvitus on tässä rajana. - Rohtumaa on hoidettu joko hieromalla kalanmädillä, tai pullossa "uutetuilla" onkimadoilla. - Rohtuman päälle on voitu laittaa kermaa, joka on nuolutettu pois koiralla, samalla on lähtenyt rohtumakin. - Sierettymä parani käsistä, kun kädet pestiin valkoisen hevosen virtsalla. - Jos huulet halkeilivat, piti suudella iltatovi saunanlauteita. - Ihottumaa on hoidettu myös juhannuskasteella. - Syyhy voitiin hoitaa liuoksella, jossa oli omenapuun lehtiä. - Punajuuren keitinvettä on käytetty sekä sisäisesti, että ulkoisesti. - Kutiava ihottuma helpotti, syömällä nokkoskeittoa. - Rohtumien hauteeksi keitettiin kukkia. - Sääriruvet hoidettiin pajunversoista keitetyllä hauteella. - Varpaiden väliset haavat hoidettiin, sitomalla varpaisiin lampaanvillalankaa. - Erityinen hoitoaine varpaiden väliin on ollut korvavaikku. - Kantapäähän tai sormiin auennut pykimähaava, "hiirenpillu", hoidettiin tervan ja talin seoksella tai siihen tiputettiin sulaa talia kynttilästä. - Akileijasta tehtiin mehua ihosairauksien hoitoon.

Impotenssi. - Sipuli. - Eläimille tarkoitetut kiimapulverit, johimbiini, strykniini, espanjankärpäshoito.

Influenssa. - Seljaviinin ja sipulikeiton uskottiin lievittävän influenssan oireita. Seljan kukista valmistetun hauteen tai viinin uskottiin lisäävän hikoilua ja lievittävän influenssan oireita. - Koivuruohotee. - Kuuma sipulimaito. - Kamomillatee. - Apilankukkatee. - Valkosipuli toimii pureskeltuna torjuntakeinona.

Iskias. - Vanha kansa ei osannut erottaa iskiasta muista selkä- ja jäsensäryistä. - Hoidettiin saunassa ja hieromalla. - Apteekista haettiin siansappiviinaa voiteeksi. - Kipeän kohdan päälle pantiin niittyleinikkejä ja sen päälle käärinliinaa.

Itkevä lapsi. - Kaiken aikaa itkevä lapsi piti panna puukirnuun seisomaan ja kuljetella siinä ympäri tupaa. - Lapsi lakkasi itkemästä, kun käveltiin hajalla säärin kehdon yli päästä päähän useampia kertoja.

Jalkavaivat. - Seisomisesta rasittuneita jalkoja hoidettiin sinappikääreillä ja suolavesijalkakylvyillä. - Jalkoja haudottiin männynkaarnasta keitetyllä liemellä. - Väkevä jalkahoitoliemi saatiin, kun siihen pantiin multaisen voikukan juuria, katajaa, kamferia ja kusta, ruosteisesta peltipurkista. - Jalkahiestä pääsi eroon uuninluutavedellä tai paljain jaloin aamukasteessa kävelemällä, sekä laittamalla kuusennaavaa sukkiin.

Kaihi. - Silmään pantiin sokeria, jonka piti hangata kaihi pois. - Silmiä voitiin myös hangata hienolla hiedalla tai niihin pantiin alunaa. - Silmää saatettiin myös hautoa kamferispriillä. - Lapissa silmään pantiin orpolapsen täi, jonka piti syödä kaihi pois.

Kaulakupu. - Jodipuutoksesta aiheutuvaa kaulakupua hoidettiin, voitelemalla karhunrasvalla, kääreeksi pantiin koirannahka. - Kupua paineltiin pajassa kuumilla pihdeillä tai vasaralla, torstai-iltana tai pyhäaamuna ennen syömistä kuun kaatopäivinä. - Kuunpaisteessa otettiin käteen kuunvaloa ja sitten kädellä paineltiin kupua kolmesti. - Paineltiin koivun pahkalla ja luettiin samalla loitsu. - Hierottiin joka päivä aamusyljellä, pesemättä ennen kuin viikon päästä. - Haudottiin kuivalla suolapussilla.

Keltatauti. - Potilaan pissaa keitettiin ja siitä hengitettiin höyryä. - Potilaalle syötettiin voimurua, hapanleipää, jota oli käristetty yhdeksän talon voissa. - Syötiin voikukan nuppuja. - Juotiin rukiista tai ohrasta keitettyä juomaa. - Syötiin ensin ammuttu ja sitten paistettu keltasirkku.

Keuhkokuume. - Rintaan pistämiseen juotettiin maitoa, jossa oli kissansontaa. - Juotettiin elohopeaa tai parantajan virtsaa veteen sekoitettuna. - Juotettiin tamman lannasta puristettua vettä. - Voideltiin lämpimällä puunöljyllä ja sitten kääre päälle. - Rohtotee kuivatuista nokkosista, terästettynä konjakilla.

Keuhkotauti. - Yleisiä lääkkeitä olivat tärpätti ja pikiöljy. - Keuhkotautista myös neuvottiin joka aamu juomaan kupillinen omaa virtsaansa ennen syöntiä. - Rohtona lehmän virtsa. - Tee keitettynä kukkivasta suopursusta. - Saunotus ja vihtominen leppävihdoilla. - Rohto, joka tehtiin lumpeen ja raatteen juurista, tuomenkuoresta ja siankärsäheinästä. - Uunissa paistetut ketun keuhkot hakattiin silpuksi, keitettiin kahdessa litrassa vettä ja lisättiin litra paloviinaa, otettiin kolmesti päivässä. - Hanhenpajukeitos. - Hunajalla maustettu nokkosjuoma. - Kuivattu nokkonen. - Katajanmarjatee. - Koivun käävästä keitetty juoma. - Koivuntuhkalipeän juonti. - Joukko muitakin kasviskeittoja, kuten esimerkiksi seos, jossa katajanmarjoja, katajan oksia, suopursua, pihkaa ja tervaa.

Kevätväsymys. - Juuri lumen alta paljastuneet oraat paransivat "kevättimen". - Kusiaiskalja, muurahaispesää keitettiin vedessä ja siivilöitiin juotavaksi.

Kihti. - Muurahaiskylpy: muurahaispesää ammeeseen ja kiehuvaa vettä päälle. - Kylpy voitiin tehdä myös koivunlehdillä, suopursuilla, katajanmarjoilla, kuusenhavuilla tai männynneulasilla. Istuttiin kylvyssä niin kuumassa kuin pystyttiin. - Kipeitä niveliä voideltiin sormustinkukasta tehdyllä voiteella. - Elias Lönnrot on luetellut pari sivullista kihdin hoito-ohjeita: kuppaussarvet, iilimadot, lukemattomat eri kasveista tehdyt teet, muurahaispesä- ja koivunlehtikylvyt, kääriytyminen vuoteessa koivunlehtiin, väliajoiksi pesemättömään lampaanvillaan tai koiran, suden tai jäniksen karvoihin, jne.

Korvasärky. - Korvaa haudottiin kankaaseen käärityllä kuumalla sipulilla. - Korvaan saatettiin myös tiputtaa purjomehua. - Saippuavaahto. - Jäniksen kusi. - Lämmin kananlanta naiselle ja kukonlanta miehelle. - Voisula. - Lämmin sipulimaito. - Hevosen maito. - Vuotavan korvan huuhtominen lämpimällä vedellä. - Tupakansavun puhaltaminen särkevään korvaan. - Korvaan pantiin sipuli. - Korvaan pantiin rusina. - Korvaan pantiin kamferitippoihin kostutettu haude.

Krapula. - Unikonsiementä käytettiin myös krapulalääkkeenä. - Kylmä, varsinkin etikkaveteen kastettu kääre pään ympärille.

Kurkkukipu. - Pesemättömän villasukan sitominen potilaan kaulan ympärille. - Kurkkukipuun saatettiin suositella myös kuumaa vettä, johon oli sekoitettu lusikallinen mustaviinimarjahilloa tai hunajaa ja tuoreen sitruunan mehu. - Kipeää kurkkua huuhdeltiin myös salviahauteella. - Mustan lampaan villa kääreenä. - Kääreenä lehmän sonta vaatteen sisällä. - Oman virtsan juonti. - Hyvin vaarallinen neuvo: lasin survominen hienoksi ja sen juonti veteen sekoitettuna. - Vaarallinen neuvo: raaputettiin vanhasta kuparipannusta vihreää "hometta", jota sekoitettiin veteen ja siveltiin sitten sulalla kurkkuun monta kertaa päivässä. - Mustaviinimarjan lehdistä ja marjoista valmistettu tee.

Kuukautishäiriöt. - Apilankukkatee. - Ruispellon torajyvistä tehdyn keitoksen juonti. - Punaisen langan sitominen vasemman jalan pikkuvarpaaseen. - Pellavansiementen nieleminen.

Apteekin rohdoskaappi. Kaappia on käytetty erilaisten kasvi- ym. rohdosten säilytyspaikkana. - Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Kuume. - Korkeaa kuumetta laskettiin pajun lehdistä valmistetulla mehulla. Paju eli Salix sisältää salisyylihappoa, jota valmistetaan nykyään synteettisesti. Se on aspiriinin vaikuttava lääkeaine, joka alentaa kuumetta. - Yleisinä rohtoina juomat: kuuma hunajavesi, sipulimaito, katajanmarjatee, mustaherukan marjoista, oksista ja lehdistä keitetty juoma. - Koiruoho kuumassa kahvissa, viinalla höystettynä. - Viina, jossa on säilytetty käärmettä. - Kahviin voitiin laittaa pirunpaskaa (Asa foetida), jotta haju ja maku tuli "lääkkeelliseksi". - Etikkavedessä liotettuja perunanviipaleita kääreeksi jalkapohjiin. - Kesällä vaapukoita syötäessä otetaan talteen siemenet, joista sitten kuumeen tullen keitetään teetä.

Luumätä. - Suolavesihöyrytys. - Perunanviipaleita säären etupuolella ja karkeaa suolaa takana.

Maitorupi. - Lapsen kylvettäminen vedessä, johon on haudutettu tuuliruohoa (lutukkaa). - Voide, jossa tervaa, kermaa ja sokeria. - Paistettua hunajaa ja kermaa.

Maksa- ja sappisairaudet. - Potilaalle annettiin oksentamista ja ulostamista jouduttavaa lääkitystä, liotettuja pellavansiemeniä ja vehnänleseitä.

Mielenhäiriöt ja mielisairaudet. - Suolapussi asetettiin kirkossa saarnastuolin jalkaan, ja näin saatiin "hullusuolaa", jota sitten viskottiin mielenvikaisen ylle, tai annettiin hänelle ruoassa. - Elävällä käärmeellä lyötiin selkään. - Lyötiin ruumiin kasvoliinalla kolmesti päin silmiä. - Suoneniskentä. - Kusiaistipat. - Sipulitipat. - Papin puhuttelu. - Säikäytys, vaikkapa saunassa.

Munuaisvaivat. - Kuuma heinänsiemenpussi kääritään munuaisten kohdalle, lantioon kylmä kääre. - Suoneniskut.

Nenäverenvuoto. - Potilas oli pelästytettävä verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Hänen selkäänsä pudotettiin kaula-aukosta esimerkiksi iso avain tai kylmä kolikko tai hänen otsaansa läpäytettiin kylmään veteen kastetulla flanellikankaalla. Menetelmä perustui todennäköisesti säikähdykseen, joka sai verisuonet supistumaan.

Nikotus. - Kuumat kääreet vatsalle. - Lämmin piparminttutee. - Syvä hengitys.

Nivelkuluma. - Kansan hoitoina ovat olleet hierominen sian leukaluurasvalla ja monenlaiset yleishoidot.

Niveltulehdus. - Nokkossauna: vihdottiin nokkosvihdalla, syntyneet rakkulat rasvattiin vaseliinilla, kiedottiin flanellikääreisiin ja suojattiin villahuivilla. Tämä nokkossauna toistettiin kolmena peräkkäisenä lauantaina.

Nokkosen polttama. - Nokkosen polttamaa painettiin ratamon lehdillä.

Nuha. - Reilu kourallinen omaa virtsaa vedettiin nenän kautta sisään ja sylkäistiin suun kautta ulos. - Vedettiin sieraimiin nuuskaa, joka aivastuksen kera avasi nenän. - Voideltiin jalkapohjat lihakeiton rasvalla tai lamppuöljyllä ja paahdettiin tulen loisteessa niin kuumaksi kuin sieti.

Nyrjähdykset. - Raaoista rikotuista kaalin lehdistä valmistetun kääreen uskottiin lievittävän nyrjähdyksen aiheuttamaa kipua. - Jos vamma oli vakavampi, sitä hoidettiin rohtoraunioyrtistä valmistetulla puurohauteella, jonka uskottiin edistävän paranemista ja lievittävän pahinta kipua.

Koivulla on erityisasema kansanparannuksessamme.

Närästys, liikahappoisuus, ihottuma, reuma, kihti, kynsi- ja jalkasieni, maha- ja pohjukaissuolen vaivat, suolivaivat, refluksitauti, unettomuus, tulehdus- ja virusalttius. - Koivutuhka. Koivuntuhkauute on tunnetuin ja yleisimmin vakavampiin sairauksiin käytetty kotimainen luonnonlääkkeemme.

Lähteet: *Toivo Rautavaara: Miten luonto parantaa, WSOY - *Kansanomainen lääkintätietous, SKS - *Saana Monthan: Kansan konstit keholle ja kodille - *Kansa parantaa, SKS -*Sinikka Piippo: Luonnon lääkeyrtit, Tammi

Kansan parannusohjeita sairauksiin I

© matkalyhty.fi