Kuva yllä, Kuopion puutaloja, taustalla Kuopion tuomiokirkko, Kuopion hiippakunnan keskuskirkko. Se sijaitsee Kuopion Vahtivuoren mäellä. Se on valmistunut vuonna 1815. Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

Kuopio, Kallaveden helmi, savolaisten suurkaupunki

Kaukomatkalainen kuvasi Kuopiota ja Kallavettä noin sata vuotta sitten näillä sanoilla:

"Kuopio, Savonmaan keskus ja sen sydän, on oudolle matkailijalle erikoinen, yllätyksellinen nähtävyys. Majesteetillisen kauniilla paikalla sijaiten ja suurten metsäseutujen piirittämänä se on kuin loistava helmi, jonka kaukomatkalainen ihmeekseen ja ihastuksekseen korvesta löytää.

Ja entäpä itse Kallavesi? Joka kerrankaan on laivareittien avulla seuraillut Kallavettä, siintävine selkineen, tuhansine saarineen, ei koskaan voi unhoittaa tämän seudun järvi- ja saarimaisemien aitoutta. Ne kauneudellaan suorastaan lumoavat. Unohtaa ympäristön, kaiken kuolevan ja ihminen liitää kuin sadun maailmoissa. Kaikki tuntuu niin äärettömältä ja ihmeelliseltä."

Ruotsin kuningas Kustaa III (1746 - 1792).

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.

Kuopion perustamiseen liittyvässä asiakirjassa mainitaan kaupunki perustetuksi niin hyvin mukavuudeksi maakunnan asukkaille, joilla on maaherran luona asioita ajettavana, kuin erittäinkin kauppaliikkeen laajentamiseksi ja ympärillä olevan seudun tuotteiden myynnin edistämiseksi.

Johan Henrik Tawast.

Johan Henrik Tawast (1763 - 1841)

Merkittävimpänä kuopiolaissyntyisenä kautta aikojen voidaan pitää kreivi, diplomaatti ja kenraali Johan Henrik Tawastia, joka toimi muun muassa viimeisenä suomalaissyntyisenä Ruotsin armeijan johtajana. Tawast syntyi Halolan kartanossa Maaningalla (silloisessa Kuopiossa). Hän toimi vuodesta 1812 alkaen Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan adjutanttina sekä myöhemmin Ruotsin kuninkaan adjutanttina ja valittiin yhdeksi Ruotsin valtakunnan herroista vuonna 1829. Tawast oli kansainvälisesti eräs vaikutusvaltaisimpia suomalaisia henkilöitä aikakaudellaan.

Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu

Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu eli kadettikoulu oli Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama oppilaitos, joka toimi aluksi Kuopiossa vuonna 1780 ja nimellä Haapaniemen kadettikoulu Rantasalmella vuosina 1781–1819.

Koulun oppilaiksi pääsevien rajaiäksi vahvistettiin 1783 13 - 15 vuoden ikä ja pohjatietoina vaadittiin: katkismuksen tunteminen, hyvä lukutaito, välttävä kirjoitustaito sekä neljän yksinkertaisen laskutavan hallitseminen. Kouluun pääsyn edellytyksenä oli lisäksi aatelinen sukuperä, mikä oli siihen aikaan aivan luonnollista, sillä ulkomaillahan asepalvelu kuului aateliston oikeuksiin. (Asemies 1939 NO 1)

Pieni mutta suuresti ajatteleva Kuopio

Pienen sisämaakaupungin asemastaan huolimatta Kuopio on jo 1800-luvulta alkaen säilyttänyt henkisesti vireän ilmapiirinsä ja sen mukana kiinteän tuntuman kansallisiin, jopa kansainvälisiinkin aatevirtauksiin. Niinpä sellaiset uudet ajatukset, kuin darwinismi, poliittinen ja uskonnollinen liberalismi, työväenkysymys ja naisasia löysivät tiensä myös nopeasti Kuopioon.

Merkittävä koulukaupunki

Jo 1800-luvulla kehittyi Kuopiosta merkittävä koulukaupunki. Kaupungin perustamisen jälkeen sinne siirrettiin triviaalikoulu Rantasalmelta 1788 (juuret ulottuvat vuonna 1641 perustettuun Savon triviaalikouluun). Ala-alkeiskoulu perustettiin 1842, yläalkeiskoulu 1843, kimnaasi (lukio) 1844 (ensimmäinen yliopistoon johtava oppilaitos Itä-Suomessa), kuuromykkäinkoulu 1862, suomalainen tyttökoulu 1879 ja teollisuuskoulu 1886. Suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopiosta vuonna 1871. Minna Canthin voimakkaan panoksen myötä perustettiin ensimmäinen suomenkielinen kauppakoulu vuonna 1887. Yliopistoon johtava yhteiskoulu aloitti vuonna 1892 ja sairaanhoitajakoulu 1896.

Koulutuksen kehittäjinä ja koulujen perustajina toimi noihin aikoihin pääasiassa kaupungin kulttuuriväki. Koulut elivät 1800-luvun puolella ja 1900-luvun alussa paljolti keräysten ja mesenaattien voimin.

Terveydenhuolto

Kuopion lääninsairaala eli lääninlasaretti oli valtion ylläpitämä sairaala, joka perustettiin vuonna 1794 ja toimi vuoteen 1958 saakka.

Kuopiossa aloitti 1893 toimintansa yksityinen synnytyssairaala, jonka omisti tohtori J. V. Johnsson.

Kuopion Riennon juoksijatyttöjä voimistelupuvuissa. Riento perustettiin vuonna 1907 ja se oli kaupungin ensimmäinen työväen urheiluseura. Alkuperäinen kuva Victor Barsokevitsch. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU.

Kuopion urheilun historiaa

Kuopio oli suomalaisen liikuntakulttuurin edelläkävijäkaupunkeja. Siellä perustettiin ensimmäinen suomenkielinen naisvoimisteluseura sekä sisävesien vanhin purjehdusseura. Kuopioon perustettiin jo vuonna 1882 kaksi voimisteluseuraa. Kuopiossa voimistelu- ja urheiluelämän kehitys alkoi säätyläisten ja koululaisten suppeasta piiristä laajeten Kuopion pataljoonaan, työväen sekä raittiusseurojen keskuuteen. Vuonna 1900 voimistelunopettaja Ilo E. Schroeder saapui Kuopioon ja liikuntakulttuurin paikallinen järjestötoiminta tehostui ja etsi läheisempiä yhteyksiä myös maakuntaan.

Kuopion voimistelu sai alkunsa 1880-luvun puolivälissä. Ensimmäinen voimisteluseura oli vuonna 1886 perustettu Kuopion naisvoimisteluseura. Vuonna 1888 perustettiin Kuopion Lyseon toverikunnan voimisteluseura. 1890-luvulla perustettiin Voimisteluseura herroja varten, Voimisteluseura istumatyötä tekeville naisille (1891) sekä Kuopion suomalaisen yhteiskoulun voimisteluseura (1896).

Kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth (1844 - 1897).

Kuopion kulttuurielämän suuria nimiä

Tamperelaissyntyinen Minna Canth vietti osan lapsuus- ja nuoruusvuosistaan Kuopiossa ja siirtyi sitten Jyväskylään. Siellä hän solmi avioliiton ja myös aloitti kirjallisen toimintansa. Jäätyään leskeksi hän vuonna 1880 palasi Kuopioon ja aloitti liikenaisen uran vanhemmilta hänelle siirtyneen pumpulipuodin omistajana. Hän jatkoi myös luovaa kirjoittamistaan.

Minna Canth oli Kuopion 1800-luvun lopun kulttuurielämän johtohahmo. Canthin kodista Kanttilasta muodostui kirjallinen ja taiteellinen salonki, jossa vierailivat mm. Arvid, Eero ja Armas Järnefelt, Juhani Aho ja Kaarlo Bergbom. Maaherran talossa asuneet Järnefeltin veljekset ovat antaneet merkittävän panoksen Suomen kirjallisuuteen, maalaustaiteeseen ja musiikkiin.

Kuopiossa koulunsa käynyt Juhani Aho toimi myöhemmin mm. Savo-lehden toimittajana. Kuopion kirjallisten perinteiden tunnettuja jatkajia ovat mm. Maria Jotuni, Martti Merenmaa, Jorma Korpela ja Aapeli (Simo Puupponen). Taidemaalari Juho Rissanen on syntyperäinen kuopiolainen ja von Wrightin taidemaalariveljesten kotikartano on Haminalahdessa.

Kuopiosta on ollut kotoisin myös August Ahlquist, suomenkielen kehittäjä ja ensimmäinen varsinainen taiderunoilijamme. Kirjailijanimeä A. Oksanen hän alkoi käyttää Kuopiossa kirjoittaessaan Saima-lehteen, jota toimitti tuolloin J. V. Snellman.

Puutalojen maalaiskaupunki

1800-luvun lopulla Kuopiokin vielä oli tyypillinen maalaiskaupunki mataline, enimmäkseen pienine puutaloineen, joissa jokseenkin jokaisessa oli idyllinen piha varjolsine puineen.

Katujen ylitse ojentuivat liikkeitten pitkät nimikilvet kuin kurkottavat käsivarret, ja porvarit kulkivat torille aamukävelylleen, vaihtaakseen samalla tuttavallisen tervehdyksen toisten "samankyläläisten" kanssa.

Eikä ollut mikään ihme, että kaupungin pormestari, vieläpä maaherrakin, jos hän sattui olemaan kansanomainen mies, sinne aamutuimaansa pistäytyi kyselemään kalan hintoja.

Vanhat pienoiset puutalot — pikkuiset mökit kuin varpusen häkit — saivat sittemmin vähän kerrassaan siirtyä olemattomuuteen ja antaa tilaa uuden ajan tulolle: monikerroksisille tiilimuureille, jotka vähitellen nousivat muuttamaan kivierämaaksi Pietari Brahen ja Kustaa III:nnen kaunista kaupunkiunelmaa, Pohjois-Savon välkkyvien vesien keskellä.

Heljä Kokkonen aloittamassa muikkukukkojen tekoa, vuonna 1973. Kuvaaja Eeva Rista. Kuva Museovirasto. Kalakukkoja leivottaessa on huomioitava mm. seuraavaa:

"Pittee hieroa (lisätä) enemmän jauhoja hapan taikinaan, muuten leivotaan kukkotaikina ensin aivan kuin leipä, mutta sitte taputellaan litteäksi, tätä ei kaulata ensinkään kun tahas tehdään soikeaksi. Kalat ladotaan poikittain, sitte ummistetaan ja sivellään vedellä päältä; sisältönä voi olla vaikkapa pieniä ahvenia ja hauen palasia, tuoretta kalaa, jauhoja pannaan reunoille ettei "siero", sitte paikataan."

Kuopio on kalakukkojen kaupunki

Savon ulkopuolellakin tehdään ja syödään kalakukkoja, mutta kyllä parhaat kalakukot valmistuvat Savossa ja erityisesti kalakukkojen ikiomassa kaupungissa, Kuopiossa.

Opettele kalakukon tekeminen näillä ohjeilla:

Kalakukko.

J. V. Snellman, maalaus Oskar Nylander.

J. V. Snellman (1806 - 1881)

Useista yrityksistään huolimatta Snellman ei saanut Helsingin yliopistosta professuuria. Vuonna 1843 hän muutti Kuopioon, jossa hän otti vastaan nimityksen yläalkeiskoulun rehtoriksi.

Vaikka Snellman palasi Helsinkiin jo 1849, hänen vaikutuksensa Kuopion kulttuurielämään oli merkittävä. Snellman ryhtyi julkaisemaan ruotsinkielistä Saimaa (1844 - 1846) ja suomenkielistä Maamiehen ystävää (1844 - 1856). Molemmat lehdet painettiin Kuopion ensimmäisessä, vuonna 1843 perustetussa kirjapainossa.

Johan August Sandels.

Suomen sota

Suomen sodan taisteluja käytiin Kuopion Toivalassa. Johan August Sandels saapui prikaateineen Kuopioon toukokuun 20. päivänä 1808 ja valitsi Toivalan puolustuksensa tukikohdaksi. Paikkavalinta oli erinomainen. Sandelsin vähälukuinen joukko kykeni torjumaan kaikki venäläisten hyökkäykset, näiden moninkertaisesta ylivoimasta huolimatta. Varsinainen Toivalansalmi oli vain parisensataa metriä leveä, mutta vihollisen hyökkäysyritykset eivät onnistuneet sielläkään. Taistelut Toivalassa jatkuivat nelisen kuukautta. Sandels joutui sitten kuitenkin venäläisten suuren miesylivoiman ja pääarmeijan vetäytymisen vuoksi peräytymään kohti pohjoista.

Suomen sota Kuopion seudulla.

Ylistys Kallan kaupungille - Osmo Orjanheimo

"Kun tänne Kallan kaupunkiin kesällä kuljet kerran,
niin joudut ihan ihmeisiin: Saat kesää toisen verran.
Tääll' luonto, kylä kiehtova,
kuin Hellaan helmi, Ateena.

Jos Kallavettä kiertänet kannella kauniin laivan,
saat Savon luonnon lumoimet kokea — maksaa vaivan.
Pois mieliharmit, huolet jää
kun Kallan salmet hymyää.

Ne saarelmat ja lahdelmat sanelee Savonmaasta.
Ei Häme eikä Pohjanmaa, kauniimpaa kieltä haasta.
Oot nähnyt mainittavan maan,
kun saavut Suomen Ateenaan.

Kai oot jo käynyt Puijolla? jos et, niin siirry sinne.
Siell' vaikutus on valtava, jos katsees kiinnät minne.
Ei aikaa siitä kertoa,
se täytyy elää kokea."