Kuva yllä, Hannes Kolehmainen.

Lentävät suomalaiset: Kolehmainen, Nurmi ja Ritola

Hannes Kolehmainen, Paavo Nurmi ja Ville Ritola olivat 1910- ja 1920-luvuilla suomalaisen kestävyysjuoksun legendoja, jotka tunnettiin nimellä "Lentävät Suomalaiset" (The Flying Finns). He dominoivat kestävyysjuoksua kansainvälisissä kilpailuissa, erityisesti Tukholman, Antwerpenin ja Pariisin olympialaisissa, voittaen runsaasti olympiamitaleita ja tehden Suomesta juoksun suurvallan.

Nämä kolme juoksijaa nostivat Suomen maailman huipulle kestävyysjuoksussa. Heidän menestyksensä toi maallemme kansainvälistä mainetta ja inspiroi lukemattomia muita urheilijoita.

Hannes Kolehmainen (1889 - 1966)

Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle. Kolehmainen juoksi Tukholmassa 1912 Suomelle kaikkien aikojen ensimmäisen yleisurheilun olympiakullan. Hän voitti olympialaisissa neljä kultamitalia ja yhden hopeamitalin. Hän saavutti olympialaisissa seuraavat mitalit:

🥇 Kultaa Tukholma 1912 5 000 m.
🥇 Kultaa Tukholma 1912 10 000 m.
🥇 Kultaa Tukholma 1912 maastojuoksu.
🥇 Kultaa Antwerpen 1920 maraton.
🥈 Hopeaa Tukholma 1912 maastojuoksu (joukkue).

Hannes Kolehmainen - Tukholma 1912 ja Antwerpen 1920

Tukholmassa pidettiin viidennet olympialaiset kisat v. 1912. Näissä kisoissa astui olympialaisvoittajien luetteloon suuruus, jonka vertaista siihen mennessä ei ollut vielä ollut, Hannes Kolehmainen. Hän oli treenautunut kovan ja rasittavan harjoittelun avulla nopeammaksi muita kestävyysjuoksijoita ja hän voitti kolme kilpailua, nim. 5 000 m:n juoksun tuloksella 14 min. 36,6 sek., 10 000 m:n juoksun tuloksella 31 min. 20,8 sek. sekä murtomaajuoksun tuloksella 45 min. 11,6 sek.

Myöskin hän voitti alkukilpailun 3 000 m:n joukkuejuoksussa. Näistä kilpailuista oli kovin 5 000 m:n juoksu, joka ratkesi maailmankuuluun loppuotteluun viimeisellä suoralla ja jolloin ranskalainen Jean Bouin (sittemmin sodassa kuollut) aivan viimeisillä metreillä sai tunnustaa suomalaisen miehen paremmuuden.

Antwerpenin olympialaisissa vuonna 1920 Hannes Kolehmainen 30-vuotiaana "vanhana miehenä" keskitti voimansa olympialaisten kisain kunniakkaimpaan ja antiikkisimpaan urheilulajiin, maratonjuoksuun. Kilpailu oli kova alusta pitäen. Lopussa hän tuli perille vajaa 100 metriä edellä seuraavaa miestä. Mutta myrskyisemmin ja hartaammalla juhlamielellä tuskin mitään voittoa on maassamme vastaanotettu, kuin tämä. Se vasta teki Hanneksen siksi, mikä hän sittemmin on ollut, kansansa ylistämäksi sankariksi. (Yrjö Halme, Finlandia 1922)

Paavo Nurmi (1897 - 1973)

Paavo Johannes Nurmi oli suomalainen yhdeksänkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja. Nurmea on kutsuttu niin kaikkien aikojen olympiaurheilijaksi kuin yhdeksi kaikkien aikojen yleisurheilijoistakin. Hän saavutti olympialaisissa seuraavat mitalit:

🥇 Kultaa Antwerpen 1920 10 000 m.
🥇 Kultaa Antwerpen 1920 Maastojuoksu.
🥇 Kultaa Antwerpen 1920 Maastojuoksu (joukkue).
🥇 Kultaa Pariisi 1924 1 500 m.
🥇 Kultaa Pariisi 1924 5 000 m.
🥇 Kultaa Pariisi 1924 Maastojuoksu.
🥇 Kultaa Pariisi 1924 Maastojuoksu (joukkue).
🥇 Kultaa Pariisi 1924 3 000 m (joukkue).
🥇 Kultaa Amsterdam 1928 10 000 m.
🥈 Hopeaa Antwerpen 1920 5 000 m.
🥈 Hopeaa Amsterdam 1928 5 000 m.
🥈 Hopeaa Amsterdam 1928 3 000 m esteet.

Paavo Nurmi - Antwerpen 1920, Pariisi 1924 ja Amsterdam 1928

Antwerpenin kisain varsinainen yllätys oli suomalainen Paavo Nurmi. Hänen voittokulkunsa oli lähes yhtä kunniakas kuin Hanneksella vuonna 1912, mutta ranskalainen Guillemot kosti 5 000 metrin matkalla maalaisensa Jean Bouinin häviön.

Sensijaan Nurmi voitti ylivoimaisesti 10 000 metrin juoksun tuloksella 31 min. 45,8 sek. ja murtomaajuoksun tuloksella 27 min. 15 sek. Nurmi oli olympialaisvuoden loistava yllätys sekä kotimaan miehille että ulkomaalaisille.

Pariisissa Nurmi oli 1 500 metrin juoksussa ylivoimainen. Juoksun loppuvaiheessa hän vain hieman tarkkasi, että kukaan ei yrittänyt ohi. Kuten ei yrittänytkään. Runsas tunti tämän juoksun jälkeen alkoi 5 000 metrin juoksu ja sen Nurmi voitti myös ylivoimaiseen tapaansa, osoittaen olevansa "juoksijoiden kuningas". Nurmi oli ennen olympialaisia testannut Helsingissä, miten 1 500 ja 5 000 metrin juoksut saattoi sama mies juosta vain tunnin väliajalla. Testaus onnistui hienosti, sillä molemmilla matkoilla syntyi tuolloin uusi maailmanennätys.

Seuraavana päivänä, 12.7. juostiin Pariisissa murtomaajuoksu 30 asteen helteessä. Monet kilpailijoista tuupertuivat matkan varrelle ja pari heistä kaatui kaikkensa antaneena hieman ennen maalia. Nurmi voitti tämänkin kisan ja kerrottiin, että ensimmäistä kertaa hänellä kävi maaliin tulon jälkeen pieni hymynväre kasvoilla.

Ajan ulkomaisessa lehdistössä kirjoitettiin Nurmesta mm. näin: "Sydän kärsii nähdessään, minkä konemaisen täydellisyyden on saavuttanut tämä ihmeolento, jossa ei ole virhettä eikä puutosta, ei vihaa eikä huumoria."

Amsterdamin kisoissa Nurmen pahin vastustaja 10 000 metrin juoksussa oli Ville Ritola. Nurmi kuitenkin voitti. Muuan saksalainen lehti sanoi Nurmea suomalaisten juoksijoiden isäksi. (Länsi-Savo 1936 NO 82)

Ville Ritola (1896 - 1982)

Ville Ritola voitti Pariisin olympialaisissa 1924 ennätykselliset kuusi mitalia. Kukaan muu suomalainen ei ole yltänyt yhtä moneen mitaliin yksissä olympialaisissa, eikä kukaan yleisurheilija ole yksissä olympialaisissa saavuttanut useampia mitaleita. Hän saavutti olympialaisissa seuraavat mitalit:

🥇 Kultaa Pariisi 1924 3 000 m esteet.
🥇 Kultaa Pariisi 1924 10 000 m.
🥇 Kultaa Pariisi 1924 3 000 m (joukkue).
🥇 Kultaa Pariisi 1924 maastojuoksu (joukkue).
🥇 Kultaa Amsterdam 1928 5 000 m.
🥈 Hopeaa Pariisi 1924 5 000 m.
🥈 Hopeaa Pariisi 1924 maastojuoksu.
🥈 Hopeaa Amsterdam 1928 10 000 m.

Ville Ritola - Pariisi 1924 ja Amsterdam 1928

Kirvesmies Ville Ritola Brooklynista kantoi kortensa olympialaiskekoon omalaatuisella ja vallan suurenmoisella tavalla. Hän oli vaatimaton kansallissankari, joka sotatorven soidessa tuli maapallon toiselta puoliskolta taistelemaan isänmaalleen kultaa ja kunniaa ja joka työnsä tehtyään hiljaa ja huomaamatta taas palasi sinne, mistä oli tullutkin.

Ritolan urheilu-ura oli suuresti tavallisuudesta poikkeava. Hän oli kotoaan Peräseinäjoelta, Euroopan missin pitäjästä, painunut Amerikan maahan jo rippikouluikäisenä pojannassikkana. Urheilun pariin Villen houkuttelivat hänen juoksua harrastaneet työtoverinsa paljon myöhemmin. Ritola olikin ensimmäiseen kilpailuun osaa ottaessaan jo 24 vuoden ikäinen.


Luontainen kestävyys ja ääretön voimavarasto sekä tietenkin pohjalainen sisu olivat niitä avuja, jotka veivät Ritolan kukonharppauksin suurjuoksijaluokkaan. 26-vuotiaana eli tarkemmin sanoen vuonna 1922 hän jo voitti Yhdysvaltain mestaruudet murtomaajuoksussa ja 10 mailin juoksussa ja vuotta myöhemmin hän saavutti Amerikassa sellaisia tuloksia, joihin Euroopassa siihen aikaan pystyivät vain Paavo Nurmi ja Edvin Vide.

Pariisin olympialaisissa 1924 kultamitaleista kamppaili suomalainen taistelupari, Paavo Nurmi ja Ville Ritola. Näissä kilpailuissa Ritola Nurmen apulaisena ja "varjona" kokosi kultaa ja hopeaa Suomelle, minkä ehti. Hän voitti 10 000 metrin juoksun ja 3 000 metrin estejuoksun, tuli toiseksi 5 000 m:llä ja murtomaalla. Nurmen kanssa hän voitti Suomelle myös kultamitalit 3 000 metrin ja murtomaan joukkuejuoksuissa.

Palattuaan Amerikkaan vuoden 1924 syksyllä Ritola jälleen vuonna 1928 tuli Suomeen ja liittyi Amsterdamiin matkustavaan olympiajoukkueeseemme. Sillä kertaa Nurmi ja Ritola vaihtoivat kultamitaleja. Nurmi voitti 10 000 m, mutta Ritola 5 000. Peninkulmalla Ritola oli toinen ja puoliskolla Nurmi toinen.

Ville Ritola pääsi parhaaseen juoksukuntoonsa juuri niinä vuosina, jolloin Paavo Nurmi oli parhaimmillaan, ja sen vuoksi hän jäi pakostakin varjoon suuren maailman silmissä. Kuitenkin Ritola oli aikakauteensa nähden niin loistava juoksija, että hänen veroisiaan nähtiin juoksuradoilla vasta kauan aikaa hänen jälkeensä. (Suomen Kuvalehti 1939 NO 11)

Lähteet: Wikipediasta mitalit ja henkilötiedot. Lehdistöstä ja kirjallisuudesta kisatiedot, suluissa tekstien perässä. Kuvien alla olevat tiedot Finna.