Suomen lippu

Suomen lipun historia

Suomen lippu, siniristilippu, otettiin virallisesti käyttöön 28. toukokuuta 1918. Ennen tätä käytettiin muun muassa punakeltaista leijonalippua, joka perustui Suomen vaakunaan. Lipun suunnittelua edelsi pitkä keskustelu kansallisista väreistä, ja sinivalkoinen vaihtoehto sai lopulta kannatusta erityisesti sen pohjoismaisen yhteyden ja luonnonläheisen symboliikan vuoksi. Tarkempi katsaus Suomen lipun historiaan paljastaa, että sen syntyyn liittyi sekä poliittisia että kulttuurisia kamppailuja, jotka heijastavat Suomen matkaa kohti itsenäisyyttä.

Lippu-sanan ilmaantumista suomenkieleen ei ole voitu ajoittaa eikä myöskään osoittaa, mistä sana on johdettu tai lainattu. Painettuna lippu-sana esiintyy ensimmäisen kerran Mikael Agricolan Rucouskirjassa vuonna 1544.

🏛️ Ennen siniristilippua. - Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomi käytti emämaiden lippuja. Suomella ei ollut omaa virallista lippua, vaikka leijonavaakuna toimi epävirallisena tunnuksena.

Vuonna 1848 Helsingin ylioppilaskunnan floranpäivän kevätjuhlassa liehui lippu, jossa oli Suomen suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna valkoisella pohjalla. Tämä herätti keskustelua kansallisesta lipusta.

📚 Lippukeskustelut 1800-luvulla. - Zachris Topelius ehdotti sinistä ja valkoista Suomen väreiksi jo vuonna 1854, sadussaan Linnake Suomen puolustus. Hän perusteli värit lumella ja järvillä. Valkoista väriä on lippujen historiassa pidetty myös puhtauden, rauhan ja sovinnon värinä.

Vuonna 1862 Oulun kaupunginlääkäri Fredrik Nylander ensimmäisenä teki kaksikin ehdotusta Suomen lipuksi. Hän pohdiskeli, että pitäisikö lipun olla punainen, koskapa tuolloin Suomenmaan vaakuna, jalopeura, esiintyi punaisella pohjalla. Nylander oli sitä mieltä, että tulevan Suomen kauppalipun pitäisi olla väreiltään punainen ja hopeainen eli valkea. Väreistä hän ei kuitenkaan ollut täysin varma. Pitäisikö Suomen kansallisen värin olla punainen vaiko valkea? Veri ja viattomuus vaiko riemu ja valo? Nylander päätyi väripohdiskeluissaan siihen, että tulevaisuus saisi aikanaan ilmoittaa värit. Kuvioiltaan Suomen lipun tuli Nylanderin mielestä kuitenkin olla leijonalippu.

Fredrika Runebergin ehdotus Suomen lipuksi. Johan Ludvig Runebergin vaimo Fredrika pohdiskeli innostuneena sitä, millainen Suomen lipun tulisi olla ja hän kertoi näistä ajatuksistaan 24.2.1863 kirjeessään Sakari Topeliukselle. Fredrikan ehdottamassa Suomen lipussa tuli olla kolme sinistä ja kaksi valkoista raitaa ja keskimmäisessä raidassa valkoinen tähtikuvio, tai sitten ei.

1800-luvun lopulla purjehdusseurat alkoivat käyttää sinivalkoisia lippuja, mikä vahvisti värien asemaa kansallisina väreinä.

🦁 Leijonalippu ja itsenäistyminen. - Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, leijonalippu nostettiin senaatintalon salkoon. Se oli punainen, keskellä kullankeltainen vaakunaleijona.

Leijonalippu sai lähes valtiolipun aseman, mutta sen monimutkainen muoto ja punainen väri herättivät kritiikkiä sisällissodan jälkeen.

Suomi-neito, leijonalippu ja vaakuna autonomian ajalta. - Kuva Museovirasto.

Suomen lippu autonomian ajalta. - Kuva Museovirasto.

Suomen lippu; Leijonalippu. - Leijonalippu on Suomen lipun malli, jota käytettiin itsenäisyyden alkuaikoina. Suomen senaatin 4.12.1917 asettaman lippukomitean laatima ehdotus oli punapohjaisella lipulla Heraldinen vaakunaleijona. Suomen lipuksi päätettiin toukokuussa 1918 ottaa siniristilippu. Leijonaliput poistettiin lopullisesti käytöstä vuonna 1920. - Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Ehdotukset Suomen lipuksi - Akseli Gallen-Kallela 1918. - Keväällä 1918 Gallen-Kallela oli itsenäistyneen Suomen pääesikunnassa erikoistehtävissä suunnittelemassa lippuja, kunniamerkkejä ja univormuja kenraali Gustaf Mannerheimin määräyksestä. - Kuva Museovirasto.

Suomen lippu ja vaakuna autonomian aikana vuonna 1910. Värit olivat vielä autonomian aikana Venäjän punaisia ja keltaisia, mutta Suomineidon sinivalkoinen asu ja sinivalkoinen lippukin ennustavat jo tulevaa sinivalkoisen Suomen lipun aikaa. - Eduskunnan 25.4.1978 säätämän lain mukaan. - Kuva Museovirasto.

Ehdotus Suomen lipuksi. - Puna-keltaraidallinen lippuehdotus, jossa Suomen leijona salkopuolen yläkulmassa. Sortovuosien ajalta. Punakeltaisia ja sinivalkoisia raitalippuja esiintyi jo ainakin 1870-luvulla, mutta sortokausien aikana niiden käyttö yleistyi, sillä viranomaiset eivät rajoittaneet niiden käyttöä yhtä hanakasti. Niihin myös lisättiin leijonavaakuna ylänurkkaan, jolloin niistä tuli enemmän kansallislipunomaisia ja vastarintahenkisiä. - Kuva Museovirasto.

Ehdotus Suomen lipuksi. - Sini-valkoraidallinen lippuehdotus, jossa Suomen leijona punaisessa ympyrässä ja herttuakruunu. Sortovuosien ajalta. - Kuva Museovirasto.

Kuvissa yllä kolme sinivalkoista ehdotusta Suomen lipuksi 1860-luvulta, lehdistä Helsingfors Dagblad ja Helsingfors Tidningar. (Kellertävät reunat eivät kuulu lippuun, ne vain erottavat lipun vaaleasta taustasta.)

Suomi-neito. - Suomi-neito siniristilippuineen vuodelta 1905. Sakari Topelius oli esittänyt jo puoli vuosisataa aiemmin, että Suomen lipun värien tulisi olla sininen ja valkoinen. - Kuva Museovirasto.

Suomen sotalippu. - Vuosi 1920. - Kuva Museovirasto.

Suomen valtiolippu. - Vuosi 1920. - Kuva Museovirasto.

Kansallispukuinen nainen ja Suomen lippu. - Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, kustantaja, ennen vuotta 1922. - Kuva Museovirasto.

Itsenäisen Suomen siniristilippu - punakeltaisten ja sinivalkoisten taisto

Itsenäisen Suomen ensimmäinen valtiolippu oli leijonalippu, jossa on punaisella pohjalla keltainen leijona ja yhdeksän hopeista, heraldista ruusua. Kansalaissotamme jälkeen eduskunta otti lippuasian uudelleen käsittelyyn. Pääesikunnassa piirustusoasaston johtajana työskennellyt Akseli Gallén-Kallela sai viimeistelläkseen valiokunnan laatiman lippuluonnoksen, jossa oli sininen risti valkoisella pohjalla ja jokin punakeltainen kuvio lipun nurkassa.

Gallén-Kallela ei ottanut tehtävää vastaan, sillä hän oli punakeltaisen lipun kannattaja, kuten olivat tuolloin useimmat maamme ruotsinkieliset kansalaiset, suomenkieliset kannattivat väreiksi sinistä ja valkoista. Suomen itsenäistyttyä käytiin kansallisväreistä ja valtiolipusta pitkä julkinen keskustelu, ja mielipiteet jakautuivat tuolloin punakeltaisten ja sinivalkoisten värien kesken. Näillä väreillä oli omat traditionsa. Punakeltaiset värit oli saatu Suomen vaakunasta ja niitä oli esitetty kansallisväreiksi 1880- ja uudelleen 1890-luvulla.

Sinivalkoisten värien suosio kasvoi nopeasti fennomaanien piirissä, nuorisoseurojen ja muiden kansallisten liikkeiden yhteydessä. Vähitellen nämä värit saivatkin nimenomaan fennomaanisen luonteen, kun taas punakeltaisista väreistä tuli perustuslaillisuuden myötä ruotsinmielisen ja liberaalisen suunnan tunnus. Kansalaissodan aikana punainen väri kuitenkin liittyi siinä määrin punaisiin, ettei voittanut valkoinen puoli voinut enää ajatellakaan punapohjaista lippua. Niin väreiksi tulivat sininen ja valkoinen ja pystyristi oli lisäksi yhdistämässä Suomen uuden lipun Pohjoismaiden lippuperinteeseen.

Ruotsinkielisille häviö oli niin karvas, että RKP käytti vaalimainonnassaan vielä 1960-luvullakin punakeltaista leijonalippua.

Gallen-Kallelan kieltäytyessä lipun viimeistelytehtävästä, hänen alaisensa Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen päätyivät suunnittelemaan lippuluonnokset.

🎨 Siniristilipun synty. - Keväällä 1918 eduskunta käsitteli lippuasiaa. Lopulta 29.5.1918 annettiin uusi asetus ja laki Suomen lipusta. Niiden myötä lipuksemme hyväksyttiin siniristilippu, jossa on sininen risti valkoisella pohjalla.

Lipun suunnittelivat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.

Risti lipussamme viittaa pohjoismaiseen yhteyteen ja kristillisiin juuriin, värit puolestaan Suomen luontoon ja arvoihin.

Suomen lippu ja vaakuna. - Eduskunnan 25.4.1978 säätämän lain mukaan. - Kuva Museovirasto.

📜 Lainsäädäntö ja muutokset. - Laki Suomen lipusta vahvistettiin senaatissa 29.5.1918.

Vuonna 1978 lippulakia uudistettiin: ylimääräiset kuviot poistettiin, ja jäljelle jäivät kansallislippu, valtiolippu ja kielekkeinen valtiolippu.

Lipun sinisen sävyä on tarkennettu useaan otteeseen, viimeksi 1993, käyttäen kansainvälisiä värijärjestelmiä.

✍️ Lipun suunnittelijat. - Siniristilipun suunnittelivat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen keväällä 1918. Heidän ehdotuksensa hyväksyttiin eduskunnassa, ja siitä tuli Suomen virallinen valtiolippu.

💙 Suomen lipun merkitys. - Suomen lippu edustaa itsenäisyyttä, yhtenäisyyttä ja kansallista identiteettiä. Se on läsnä kaikissa merkittävissä kansallisissa tapahtumissa ja toimii symbolina suomalaisille arvoille, kuten tasa-arvolle, rauhalle ja oikeudenmukaisuudelle.

Matkailumainos 1920-luvulta. Kuva Copyright © Halloween HJB - Creative Commons.

🏞️ Suomen lippu kansallissymbolina. - Lippu on yksi Suomen tärkeimmistä kansallissymboleista. Se yhdistää suomalaiset juhlahetkissä ja toimii tunnuksena niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lipun käyttö on vakiintunut osaksi kansallista kulttuuria ja identiteettiä.

🎨 Symboliikka ja värit. - Sininen: Kuvastaa Suomen tuhansia järviä ja taivasta. Se symboloi myös rauhaa ja vakautta. Valkoinen: Edustaa lumen peittämää maata, puhtautta ja rehellisyyttä. Risti: Viittaa kristillisiin juuriin ja pohjoismaiseen yhteenkuuluvuuteen.

Helsingin Olympialaiset 1952. - Taide Jouko Pohjola. Kuva Urheilumuseo.

📅 Viralliset liputuspäivät. - Suomessa on useita virallisia liputuspäiviä, joista tärkeimpiä ovat: Itsenäisyyspäivä (6.12.) – symboloi vapautta ja itsenäisyyttä. Juhannus (kesäkuun kolmas lauantai) – Suomen lipun päivä. Äitienpäivä (toukokuun toinen sunnuntai) – kunnioittaa äitejä ja perhettä.

Kielekkeinen valtiolippu. Kuva Copyright © Nick Thompson - Creative Commons.

🧾 Miten lippua on käsiteltävä. - Lippua tulee käsitellä kunnioittavasti ja huolellisesti: Nostetaan salkoon aamulla ja lasketaan auringonlaskun aikaan. Vaurioitunut lippu tulee hävittää asianmukaisesti, yleensä polttamalla. Surun päivinä lippu lasketaan puolisalkoon.

🌍 Lippu kansainvälisissä yhteyksissä. - Suomen lippu edustaa maata diplomaattisissa tilaisuuksissa, urheilukilpailuissa ja kulttuuritapahtumissa. Se toimii tunnuksena suomalaisuudelle ja herättää kunnioitusta maailmalla.

Kuva Copyright © Lauri Rantala - Creative Commons.

🎉 Lippu arjessa ja juhlassa. - Lippua käytetään myös yksityisissä juhlissa, kuten syntymäpäivinä ja häissä. Mökeillä lippu saatetaan nostaa salkoon vierailun tai kauden alkamisen kunniaksi. Julkisissa tapahtumissa lippu luo yhteisöllisyyttä ja juhlistaa suomalaisuutta.

🔎 Suomen lipun merkitys nykypäivänä. - Nykyään lippu on aktiivinen osa suomalaista kulttuuria. Se näkyy sosiaalisessa mediassa, urheilufanien kokoontumisissa ja kansainvälisissä kampanjoissa. Lippu symboloi myös Suomen arvoja globaalissa yhteisössä.

🧭 Yhteenveto. - Suomen lippu on enemmän kuin kangaspala – se on elävä osa kansallista identiteettiä. Sen historia, värit ja käyttö kertovat tarinaa suomalaisuudesta, itsenäisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Lipun liehuessa muistamme menneisyyden, juhlimme nykyhetkeä ja katsomme kohti tulevaisuutta.

Höyrylaiva, Suomen lippu ja Suomen suvi, siinäpäs on kappale kauneinta Suomea. Kuvassa M/S Ukko Kuopiossa, ennen vuotta 1980 se oli vielä höyrylaiva. - Kuva Copyright © Thomas Schöbel - Creative Commons.

Lippulaulu - Sanat:V.A. Koskenniemi - Sävel: Yrjö Kilpinen

Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.

Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.

Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit' isäin astumaan.

Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.

Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.

Postimerkkiarkki; Muistikuvia Suomesta. - Suunnittelija Päivi Vainionpää. Pienoisarkki julkaistiin Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlan kunniaksi. Merkkien kuvat valittiin valokuvista, jotka oli lähetetty Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kanssa järjestettyyn kilpailuun. Kuvat: Tuntematon, Kerttu Sorsa, Irmeli Leppänen, Erkki Virkkunen, Pekka Tanila, Kauko Tykkyläinen, Jarkko Pallasaho, Mari Paananen. - Kuva Postimuseo.

Siniristilippu. - Eneroth, Hjalmar, alkuperäisen kuvan tekijä ; Axel Eliassons Konstförlag, kustantaja 1906. - Kuva Museovirasto.

Lähteitä
*Alvar Lappalainen: Suomen lipun historia
*Suomen lippu kautta aikojen - Siniairut Oy
*Spectrum, WSOY

Suomen lippu

Suomen lipun historia

Itsenäisen Suomen siniristilippu - punakeltaisten ja sinivalkoisten taisto

Lippulaulu - Sanat:V.A. Koskenniemi - Sävel: Yrjö Kilpinen

© matkalyhty.fi