Kuvassa yllä Helsingin Pääpostitalon Mannerheimintien puoleinen julkisivu. Keltasävyinen, funktionalismia edustava rakennus on Kaarlo Borgin, Jorma Järven ja
Erik Lindroosin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1938. - Kuvaaja Tapio Mustasaari, 2.7.2003.
- Kuva Postimuseo.
Kauneimpia postikortteja suomenlippuineen ja hyvin kauniine postimerkkeineen edustaa postikortti Helsingin
Olympilaisten ajalta. Kaunis erikoispostileima Helsingin kisojen avajaispäivältä (19.7.1952). Postikortissa on neljä olympiapostimerkkiä (pikajuoksu, jalkapallo, Olympiastadion ja uimahyppääjä).
- Kuva Urheilumuseo.
Suomen postilaitoksen historia
Postin historia on maamme sivistyshistoriaa
Syyskuun 6 päivänä 1638 silloinen maamme ruotsalainen kenraalikuvernööri vahvisti Suomen ensimmäiset
viralliset postitaksat. Siitä päivästä lähtien lasketaan Suomen postilaitoksen historia alkaneeksi.
Suomalainen posti palveli syntyessään ja vielä kauan sen jälkeenkin valtakunnan hallituksen, virkamiesten
ja säätyläisväen kirjeenvaihtotarvetta. Erämaan luontoisessa maassa kuljettivat talonpojat aluksi tiettömiä taipaleita
jalan juosten ja myöhemmin ratsain valtaherrojen käskykirjeitä, jotka olivat lähteneet Tukholmasta ja siirtyneet Pohjanlahden
pohjoispäässä asti suomalaisten huostaan. Ne saatettiin perille Turkuun tai Viipurin kautta Ruotsin eteläisille
suurvalta-alueille Inkerinmaahan.
Ahvenanmeren yli joutuivat sitkeät kalastajat myrskyjä ja talven jäitä vastaan kamppaillen ylläpitämään silloista pikalinjaa,
joka Turun ja Porkkalan kautta suuntautui Suomenlahden ylitse Tallinnaan.
Vasta myöhään posti muodostui laitokseksi, jota varsinainen kansa kykeni käyttämään ja tarvitsemaan. Postin historia onkin sen vuoksi
itse asiassa maamme sivistyshistoriaa. Se on toisaalta aukonut uria teollisuuden, liikenteen ja kansanvalistuksen kehitykselle, toisaalta
se on seurannut tuota kehitystä silloin, kun muut tekijät ovat kiihdyttäneet yleisen kehityksen vauhtia.
Postilaitoksen kehitys tuki omalta osaltaan voimakkaasti kansan syvien rivien valistustoimintaa sen jälkeen, kun lukutaito yleistyi
ja posti muuttui viranomaisten käskykirjeiden kuljettajasta kansan kirjeenvaihdon ja erityisesti painetun sanan välittäjäksi.
Postimme aloitti 1638 jalka-, eli käytännössä juoksupostina (jos vain postirenki jaksoi juosta) -
mutta jo 1646 siirryttiin ratsupostiin. -
Kuva Copyright © Florian Hardwig - Creative Commons Attribution NonCommercial ShareAlike.
Suomalaisten postimerkkien käyttökieltoa vastaan protestiksi valmistettu rasian kansi. A.B. Lilius & Hertzberg O.Y., 1900–1901. -
Helsingin kaupunginmuseo.
Vaikeuksien kautta voittoon
Vuoteen 1809 saakka Ruotsista saneltiin pitkälle se, miten postinkulku piti Suomessa hoitaa. Toimintamuodot meillä
olivat siten samat, kuin Ruotsissakin. Myös 19:llä vuosisadalla, kun kuuluimme Venäjän valtakuntaan, jatkuivat aluksi
pääasiassa entiset toimintamallit. Myöhemmin tilanne muuttui ja autonomian loppuvaiheissa, sortokaudella, Venäjä
halusi ottaa täyden määräysvallan postimme toiminnasta itselleen, eli venäläistää sen. Tämän seurauksena postilaitoksemme
kehitys tyrehtyi ja laitos jäi suuresti jälkeen silloisten länsimaiden postioloista.
Maamme postilaitos joutui kohtaamaan suuriakin vaikeuksia niissä erilaisissa ja monivaiheisissa kohtaloissa, kuten vaikkapa isonvihan kauhuissa,
joissa maassamme elettiin ennen itsenäisyyden aikaa. Vasta sitten, kun Suomi itsenäistyi ja pääsi vapaana kahleistaan
sivistysvaltojen joukkoon, saattoi postilaitoskin todella alkaa kehittyä. Vuosikymmenten myötä siitä tulikin
yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen laitos.
Lähteet
*Posti- ja lennätinmuseo, Fennada Junior elokuva
*Postimuseo
*Suomi kautta aikojen, Valitut Palat
*Kansakunnan historia, WSOY
*Äänekoski: Koiviston museotie
*Kodin suuri tietosanakirja, Weilin+Göös
*Spectrum, WSOY
*Suomen Sosialidemokraatti NO 238/1938: 300 vuotta postinkuljetusta Suomessa
*Helsingin Sanomat NO 239/1938: Suomen postilaitos 300-vuotias
*Aamulehti NO 237/1938: Suomen postilaitos 300-vuotias
*Wikipedia
*Christer Kuvaja: Postvägen över Åland och dess betydelse
1809–1914
*Postimies lehti, NO8-9/1938: Postiljoonin aseistus, kuriirikello
*Postimies lehti, NO8-9/1931: Hyvän postiljoonin ominaisuudet
*Postimies lehti, NO11/1937: Postitorvi
*Postimies lehti, NO1/1906: Postitorvi
*Aamulehti NO338/1936: Postitorvi
*Uusi Aura NRO 39/1906: Postitorvi
*Vaasa NO83/1933: "Postimerkki" ja "postisarvi"
*Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto - Otava (luonnontorvi ja luonnonsävelet)
© matkalyhty.fi