Kuvassa yllä postilinja-auto, vuosi 1983 - käyttöaika 1983-1991. Posti- ja telelaitos rakennutti Lapin perukoiden ankeisiin olosuhteisiin kaksi nokkamallista linja-autoa. Nokkamalliin päädyttiin, koska kuljettaja tarvitsee kohdalleen oven, josta hän pääsee heittämään postin suoraan ulos. Autoja valmistettiin Posti- ja telelaitoksen käyttöön kaiken kaikkiaan seitsemän kappaletta. - Kuva Postimuseo.

Itsenäinen Suomi ja postilaitos

1917. Eliel Saarinen suunnitteli uudet itsenäisen Suomen postimerkit jo lokakuussa 1917. - Suomessa lopetettiin kotimaan ja Venäjän postin sensurointi.



Gunnar Ernst Fredrik Albrecht.

1919. Postin pääjohtajaksi Gunnar Ernst Fredrik Albrecht, vuoteen 1943 saakka. Maan johto halusi rauhoittaa postilaitoksen kiistelyltä, jonka kohteena se oli ollut Venäjän sorron alaisena. Albrecht osasi ottaa uuden ajan vaatimukset huomioon, vaikka olikin vanhanajan virkamies. Hän oli pikkutarkka johtaja ja vei töitään myös kotiinsa virka-ajan ulkopuolelle. - Lentopostia kuljetettiin ensimmäisen kerran.

1920-luku. Posti demokratisoitui koko kansan postilaitokseksi 1920–30-luvuilla. Postimaksut halpenivat ja yhä useammalla oli varaa lähettää kirje. - Postitoimipaikkoja 2 525 vuonna 1920. Näistä ylitoimipaikkoja (postikonttoreita ja -toimistoja) oli 470. Liikkuvia toimipaikkoja (vaunut) oli 100. - Henkilökuntaa 7 361 vuonna 1920.

1921. Postin motorisoitumisen merkeissä postilinja-autoliikenne alkoi linjalla Rovaniemi-Sodankylä.

1923. Lentopostia aletaan kuljettaa ulkomaille. Ensimmäinen linja kulki Helsingin ja Tallinnan välillä.

1924. Postimaksukoneet (Hassler D106) otettiin käyttöön yrityksille.

1925. Henkilökuntaa 7 581.

1926. Helsinkiin perustettiin Posti- ja telemuseo.

1927. Posti- ja lennätin yhdistettiin toisiinsa molempien toimijoiden vastustuksesta huolimatta. Postin nimi muuttui Posti- ja lennätinlaitokseksi. Uutena logona torvi ja yläpuolella salamakimppu.



Postiljooni vuonna 1932 käyttöön otetussa virkapuvussaan. - Kuvaaja Pietinen, kuva Valokuvaamo Pietisen kokoelma, Museovirasto.

1930-luvun alku. Postimerkkiautomaatteja kokeiltiin 1930-luvun alussa Helsingissä. Vakituiseen käyttöön 1959. - Henkilökuntaa 10 000 vuonna 1930.

1937. Maassamme toimi 4 721 postinkuljettajaa ja maalaiskirjeenkantajaa 3 614 linjalla, joiden yhteinen pituus oli 83 581 km. Postinkuljettajien ja maalaiskirjeenkantajien vuoden aikana kulkeman matkan pituus oli yhteensä runsaat 25 miljoonaa kilometriä eli 626 kertaa maapallon ympäri. - Samana vuonna postilaitoksella oli 110 postilinja-autoa 59 linjalla ja nekin tekin matkaa yhteensä 155 kertaa kertaa maapallon ympäri ja kuljettivat 1 262 000 matkustajaa.



Postitalo, Helsinki. Kuva Copyright © Mysid - Creative Commons.

1938. Helsingin uusi pääpostitalo valmistui.

1939 - 1944. Kenttäposti toimi sotavuosina. Kymmeniä miljoonia postilähetyksiä kulki vuosittain. Sotien jälkeen lentokuljetukset yleistyivät. - 356,4 milj. postilähetystä, 96,4/asukas vuonna 1940 (virkakirjeet 20,3 milj., lehdet 259,6 milj.). - Postitoimipaikkoja 3 166 vuonna 1940. Näistä ylitoimipaikkoja (postikonttoreita ja -toimistoja) oli 566. Liikkuvia toimipaikkoja (vaunut) oli 216. - Henkilökuntaa vuonna 1940 oli 12 708.



Simbri Johannes Ahola.

1943. Postin pääjohtajaksi Simbri Johannes Ahola, vuoteen 1962 saakka. Ahola (1894–1967) oli poliittisesti puolueeton ja hallitus oli yhtä mieltä hänen nimityksestään. Hän oli kuitenkin enemmän oikeistolainen kuin vasemmistolainen. Ahola johti demokraattisesti, leppoisasti, joustavasti ja vähemmän muodollisesti.

1951. Aerogrammit eli ilmakirjeet (ei enää erillistä lentolisämaksua).

1956. Vaakunamallinen, yksinkertaistettu logo. Postin toimipaikan tunnuskilpi emaloitua metallia - Posti- ja telelaitoksen tunnus vuosina 1956 – 1989. - Kuva Postimuseo.



Postitoimipaikassa käytetty postisiirtopalveluja mainostava juliste. - Juliste 1940-luvulta, Postimuseo.

1958. Sanomalehtien sunnuntaikannot aloitetaan. Kun sanomalehtien tilauskuljetukset ja lentokuljetukset alkoivat 1958-1959, kulkivat sanomalehdet pääkaupunkiseudulta ensi kerran koko Suomeen saman päivän kuluessa. - Postisäästöpankissa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen tietokone 17. lokakuuta 1958.

1965. Viisinumeroinen postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön Helsingin alueella. - Postinjakelua varten suunnitellut polkupyörät.

1970-luku. Tämä vuosikymmen oli suurten muutosten aikaa. Tehokkuus ja rationalisointi kasvoivat.

1970. Jakelun autoistuminen alkoi, kun ensimmäiset oikealta ohjattavat jakeluautot tulivat.

1971. Postinkuljetuksen nopeuttamiseksi otettiin koko maassa käyttöön postinumerojärjestelmä, jossa jokaisella postitoimipaikalla on oma viisinumeroinen tunnuksensa.

1972. Postipalveluautot käyttöön. Korvasivat lakkautettuja toimipaikkoja ja autopostitoimistoja.



Kuopion postikonttori 1972. - Kuvaaja Jaakko Savolainen, kuva Postimuseo.


1973. Jakelukärryt käyttöön.

1974. Posti otti käyttöön ensimmäisen automaattisen kirjeenlajittelukoneensa. - Viisipäiväiseen postinkantoon siirtyminen koko maassa.



Linja-autossa on tunnelmaa, ja erityisesti sitä on postilinja-autossa. - Juliste vuodelta 1977, Postimuseo.

1978. Postinlajittelukeskusjärjestelmä toteutettiin vaiheittain 1970-luvulla. Niistä suurin, Helsingin postikeskus, aloittaa toimintansa.

1980-luku. Toteutetaan kotimaan kirjepostin uusjako. Vanhan kirje-, kortti-, painotuote-, pikkupaketti-luokittelun tilalle tulee kaksi lähetysluokkaa: päivänposti eli 1. luokan kirjeet ja säästöposti eli 2. luokan kirjeet. - Posti osallistui 1980-luvun alusta lähtien aktiivisesti kehitysmaiden postiolojen kehittämiseen.

1981. Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muutettiin Posti- ja telelaitokseksi. - Uusia tuotteita: postikirje 1981, pakkaustarvikkeet 1984, äänikirje 1986 ja yksityisehiöt 1988.

1984. Posti otti käyttöön ensimmäisenä maailmassa elektronisen postiliikenteen sovelluksen (EPL-tietokone). eKirje on perinteisen laskun ja verkkolaskun välimuoto. - Kotimaan kirjepostin uusjako toteutettiin. Käyttöön tulivat 1. ja 2. luokan kirjeet.

1987. Pasilan postikeskukseen lähetysten röntgentarkastuslaite. - Ensimmäinen sähköauto Finnvan. - Keltainen Kuljetus lanseerattiin. - EMS, pikapaketti ulkomaille, aloitettiin.

1988. Postilaitos täytti 350 vuotta.



Pekka Vennamo. - Kuva Aalto-yliopiston arkisto.

1989. Postin pääjohtajaksi Pekka Vennamo, vuoteen 1998 saakka. Vennamo oli uudenlainen, kansanomainen johtaja. Hän harrasti penkkiurheilua, keilailua ja tikanheittoa. Vennamo siirtyi Soneran pääjohtajaksi 1998 Posti- ja telelaitoksen uudistusten myötä.

1990. Posti- ja telelaitos muuttui valtion liikelaitokseksi Posti-Tele.

1991. Posti- ja telelaitos ilmoitti lakkauttavansa yli 1800 postitoimistoa 1991 aikana.

1993. Posti- ja telelaitos yhtiöitettiin vuoden 1993 joulukuussa Suomen PT Oy:ksi, jolloin sen liiketoiminta jaettiin kahteen yritykseen: Suomen Posti Oy ja Telecom Finland Oy (Tele).

1995. Postin kuljetus rautateillä lopetettiin.



Postinjakelua sähkökärryllä. Postinjakajalla vuoden 1996 virkapuku. - Kuva Postimuseo.

1998. Suomen PT Oy lakkautetaan ja Suomen Posti Oy:stä ja Sonera Oy:stä tuli itsenäisiä valtion suoraan omistamia yhtiöitä.

1990-luvun loppupuoli. Uudet jakelukärryt tulivat käyttöön.



Postipaketin teko-ohjeet, kuvan suunnittelija Lasse Hietala. - Juliste vuodelta 1975, Postimuseo.

2001. Suomen Postista tuli julkinen osakeyhtiö (Suomen Posti Oyj).

2002. Postin logo ja yritysilme uudistettiin. Korostettiin, että Posti on enemmän kuin päivän posti.

2003. Henkilöstömäärä kasvoi 23 592 henkilöön ja Suomen Posti Oyj oli maan suurin työnantaja Helsingin kaupungin jälkeen.

2005. 2,8 miljardia postilähetystä, postitoimipaikkoja noin 1300, henkilökuntaa 24 408.

2006. Posti ottaa käyttöönsä ensimmäisenä Suomessa maakaasukuorma-auton jakelutoimintaan.

2007. Yrityksen viralliseksi nimeksi vaihdettiin Itella Oyj. Muutoksen taustalla oli konsernin liiketoiminnan monipuolistuminen ja kansainvälistyminen. - Posti kokeilee biodieselin käyttöä ajoneuvoissaan ensimmäisenä suomalaisena kuljetusyrityksenä.

2009. Ilmastoystävälliset Itella Green -palvelut tuodaan markkinoille.

2011. Posti tuo ensimmäiset pakettiautomaatit Suomeen. - Itella keskitti kotimaan postipalvelut uuteen tytäryhtiöön, Itella Posti Oy:hyn.

2012. Toimitusjohtajaksi Heikki Malinen, vuoteen 2019 saakka.

2014. Postin pääkonttorille Helsingissä myönnetään Green Office -merkki. - Postimuseo avasi ovensa Tampereella museokeskus Vapriikissa.

2015. Itella vaihtoi nimensä, uusi nimi Posti Group Oyj.

2016. Posti saa kansainväliseltä EcoVadis-tutkimusyhtiöltä kultatason arvion sijoittumisestaan vastuullisuussuoriutumisessa vuodelta 2015.

2017. Uusi postilaki, jonka tarkoituksena on uudistaa postinjakelua ja hillitä kustannusten nousua. - Postin uusi strategia 2017, jonka avulla Posti pyrkii uudistumaan ja selviytymään murroksesta: menestyminen verkkokaupassa, kirjeen pitäminen tärkeänä, palvelukulttuurin uudistaminen ja digitalisaation hyödyntäminen palvelujen parantajana. - 1. tammikuuta 2017 Posti yhdisti 1. ja 2. kirjeen luokat kotimaan kirjeiden osalta.

2018. 6.9.2018 Posti täytti 380 vuotta ja jakoi 11 miljoonaa lähetystä (paketteja 150 000) päivässä. - Posti otti Plus merkin käyttöön ja tällä kehitti kirjeiden digi-seurantaa ensimmäisten joukossa maailmassa. - Pakettiautomaatteja lisättiin, ja tuhannes pakettiautomaatti avattiin jouluksi 2018.

2019. Posti jatkaa kasvuaan logistiikassa: tammikuussa Posti saa päätökseen sisälogistiikkayhtiö Suomen Transval Group Oy:n oston. Kauppa on askel Postin logistiikkapalveluiden kasvustrategiassa, ja sen myötä Postista tulee logistiikan ulkoistusratkaisujen merkittävä toimija Suomessa. - Paketti- ja verkkokauppa liiketoimintaryhmä aloitti johtajanaan Turkka Kuusisto.

2020. Posti vahvistaa asemaansa Ruotsissa ja Norjassa strategiansa mukaisesti ostamalla Aditro Logisticsin, joka on yksi Pohjoismaiden johtavista sopimuslogistiikkayrityksistä. - Postilla lähes 2 000 pakettiautomaattia.

2022. Siirryttiin kevennettyyn kolmipäiväiseen kirjejakeluun entisen viisipäiväisen sijasta.

2023. 1. lokakuuta 2023 uusi postilaki astui voimaan sisältäen kolmipäiväisen keräily- ja jakeluvelvoitteen yleispalveluun kuuluville kirjelähetyksille. Samalla Traficom myönsi Postille sanomalehtien jakelutuen kaupallisen sanomalehtien varhaisjakelun ulkopuolisista alueista 17:lle turvaamaan sanomalehtien viisipäiväinen jakelu. - OmaPosti -sovelluksella 2 miljoonaa käyttäjää.

2024. Yritysten mainoksia ja ajankohtaista tietoa Postin palveluista sisältävän Postisen tuotanto ja jakelu päättyi.


Lähteet
*Posti- ja lennätinmuseo, Fennada Junior elokuva
*Postimuseo
*Suomi kautta aikojen, Valitut Palat
*Kansakunnan historia, WSOY
*Äänekoski: Koiviston museotie
*Kodin suuri tietosanakirja, Weilin+Göös
*Spectrum, WSOY
*Suomen Sosialidemokraatti NO 238/1938: 300 vuotta postinkuljetusta Suomessa