Suomen tasavallan urheilevat presidentit

Kuvaaja Kuvasiskot, 1971. Kuva Museovirasto.

8) Kekkonen, Urho Kaleva (1956-1982)

Suomen tasavallan kahdeksas presidentti oli Urho Kaleva Kekkonen (1900 - 1986).

181 cm pituinen Kekkonen oli nuorena miehenä kansallisen huipputason yleisurheilija. Ensimmäiset tiedot hänen urheiluharrastuksestaan ovat kuitenkin jo vuodelta 1911, jolloin hän oli vielä 11-vuotias poikalapsi. Nuoruudessaan Kekkonen otti aktiivisesti osaa yleisurheilukilpailuihin läpi lajikirjon, etsien itselleen parhaita lajeja, painopisteen ollessa juoksulajeissa sekä monin lajiyhdistelmin järjestetyissä moniotteluissa.

Vuosina 1920-1930 hän otti osaa 14 vauhdittomien hyppyjen kisaan mukaan lukien peräti 219 yleisurheilukilpailuun. Päälajeissaan korkeushypyssä ja sadalla metrillä Kekkonen kilpaili kyseisinä yhtenätoista kautena 60 ja 42 kertaa.

Maaliskuussa vuonna 1924 hän voitti vauhdittomien hyppyjen SM-kisoissa korkeushypyn ja kolmiloikan. Hänen vauhdittomassa kolmiloikassa saavuttamansa Suomen ennätys 972 cm, oli tuolloin epävirallinen maailmanennätys.

Lahden SM-kisoissa 23.-24.8.1924 hän voitti korkeushypyn, henkilökohtaiseksi ennätyksekseen jääneellä tuloksella 185 cm, ja sijoittui toiseksi sivulajissaan 100 metrin juoksussa.

Pariisin olympiakisoihin 1924 Kekkonen yritti päästä korkeushypyssä tosissaan, mutta onni ei ollut myötä. Toukokuussa 2024 käytiin Helsingissä olympiakarsinnat, joissa Kekkonen voitti korkeushypyn tuloksella 180 cm, mutta se ei ihan riittänyt, eikä hän läpäissyt karsintoja. Korkeushypyssä Kekkonen käytti alkeellista ulkojalan tyyliä, ei nykyään yleistä floppaustyyliä.

Kolmiloikassa Kekkosen henkilökohtainen ennätys on 14,06 metriä ja sadan metrin juoksussa 11,0 sekuntia.

Korkeushypyssä Kekkonen saavutti lisäksi kolme pronssia Kalevan kisoissa vuosina 1923, 1927 ja 1928. Kuntoilusta Kekkonen on todennut: "Jokainen syy, joka estää kuntoilun, on tekosyy."

Huomioiden tuon ajan harjoitusolosuhteet ja suoritustekniikat sekä sen, että Kekkosen varsin naiivissa urheilufilosofiassa harjoitteleminen oli pahasta, olivat hänen tuloksensa erittäin hyviä.



Kuvassa vasemmalta alkaen lääkintäneuvos Rikhard Sotamaa, suurlähettiläs Vladimir Stepanov, vääpeli P. Saastamoinen, presidentti Urho Kekkonen sekä vuorineuvos Kauko Rastas. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiihtoretkellä Porojärvelle 25.04.-29.04.1976. Kuva Museovirasto.

Urho Kekkosen liikunnallisiin harrastuksiin kuului myös hiihto. 1960-luvulta 1970-luvun alkuun Kekkonen sivakoi yli tuhat kilometriä talvessa. Yhdellä Lapin hangille tehdyllä viikon kevätturneella kilometrejä saattoi hurjimmillaan kertyä reippaasti yli kaksisataa. Näillä hiihtoretkillä Kekkonen liikkui aina seurueensa kanssa - hänen perässään hiihti joukko läkähtyneitä talouselämän päättäjiä ja kenraaleja.

Tuntureilla, seurueensa kanssa hiihtäessään, Kekkonen nautti hyvin vähän alkoholia. Hänelle kunnon kohotus näillä retkillä oli tärkeintä. Kerranpas sattui sitten niin, että Björn Westerlund oli erinomaisessa hiihtokunnossa. Hän hiihti erään etapin nopeammin kuin muut, myös Kekkonen. Perillä oli ystävällinen ylikonstaapeli, joka sanoi Westerlundille, että nyt hiihdit liian nopeasti. Virhe oli tapahtunut, sillä Kekkonen halusi olla seurueen paraskuntoinen, mutta Westerlund otti tästä opikseen ja piti myöhemmin yllä verkkaisempaa vauhtia.

Urheilu oli presidentti Urho Kekkoselle vallankäytön korkeakoulu. Liikunta ja fyysinen kunto olivat myös keino rakentaa henkilökulttia. Urheilumenestyksestään huolimatta Kekkonen ajatteli, että reiluun kilpaurheiluun ei kuulu liiallinen harjoittelu. Hän kutsui tapaansa kilpailla "kylmiltään urheiluksi".

Urheilun järjestöelämän kautta tulivat jo varhain ilmi myös Kekkosen kyvyt toimia johtotehtävissä ja myöskin päästä niihin. Jo 14-vuotiaana vuonna 1914 hän pääsi Kajaanin Kipinän johtokuntaan, 1915 seuran tilintarkastajaksi ja 1916 puheenjohtajaksi, lopulta 1917 koko SVUL:n Kajaanin piirin sihteeriksi. Vuonna 1929 Kekkonen johti Suomen Urheilujaostoa (myöhemmin Suomen Urheiluliitto) ja heilutti sitten puheenjohtajan nuijaa Suomen Olympiakomiteassa vuodesta 1937. Järjestöelämässä Kekkonen oli hyvin vaikutusvaltainen, suorastaan jyrä.

Hänen muita harrastuksiaan olivat kalastus, metsästys ja saunominen. Näissäkin yhteyksissä hänen kanssaan oli aina seurue, joka koostui hänen parhaista kavereistaan ja ystävistään.



Urho Kekkonen pelaamassa kyykkää Helsingin Seurasaaressa vuonna 1974. Kuvaaja Pekka Kyytinen, kuva Museovirasto.

Kekkosen omimia lajeja oli myös kyykkä, johon hänelle sorvattiin peliin omat mailat. Hän puolestaan lahjoitti kyykkäpeleihin kiertopalkinnon, joka kiertää yhä valtakunnallisissa kisoissa. Kyykkä on vuosisatoja vanha karjalainen ulkona pelattava peli. Kyykässä pyritään kyykkämailoja eli karttuja heittämällä poistamaan puiset sylinterit eli kyykät pelineliöstä mahdollisimman vähin heitoin.

Mauno Koivisto 1992. Kuva EU.

9) Koivisto, Mauno Henrik (1982-1994)

Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti oli Mauno Henrik Koivisto (1923 - 2017).

Suomen kautta aikain pisin presidentti, 190 cm pituinen Mauno Koivisto oli vuosikausien ajan Suomen tunnetuin lentopalloilun harrastaja. Koivisto tutustui lentopalloon ensimmäisen kerran jatkosodan aikana vuonna 1943.



Mauno Koiviston lentopallossa käyttämä Sikariportaan pelipaita 1970-luvun lopulta. Kuva Urheilumuseo.

Koivisto muistetaan erityisesti Sikariporras-joukkueesta. Se pantiin pystyyn, kun Lentopalloliitto perusti 5-sarjan, josta ei voi pudota.

Lentopallosta innostunut Koivisto muutti pääministerinä ollessaan Kesärannan tenniskentän lentopallokentäksi. Hänen palkintokaapistaan löytyi aikoinaan tukku veteraanien Suomen mestaruuksia. Koivisto pelasi viimeisen ottelunsa joukkueessa Sotaveteraanien SM-turnauksessa voittoisasti vuonna 2010, kunnioitettavassa 87 vuoden iässä.

Mauno Koivisto tunnettiin Ståhlbergin tavoin myös innokkaana purjehtijana. Hänet saatettiin usein nähdä Naantalin vesillä purjehtimassa pienellä Hobie Catillaan. Koivisto hankki pienen Hobie Cat -katamaraanin Havaijin-vierailunsa jälkeen vuonna 1983 ja purjehti sillä Naantalin lähivesillä, erityisesti Luonnonmaan ympäri. Purjehdus oli hänelle tärkeä harrastus, ja hän oli tunnettu pienillä veneillä, kuten katamaraanilla, harrastamastaan purjehduksesta



Suomen presidentit ovat luonnollisestikin hiihtäneet, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Kuvassa pääministeri, Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto hiihtämässä vuonna 1979. Kuvaaja Helge Heinonen. Kuva Museovirasto.

Martti Ahtisaari. Kuva Museovirasto.

10) Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi (1994-2000)

Suomen tasavallan kymmenes presidentti oli Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (1937 - 2023).

178 cm pituinen Martti Ahtisaari pelasi 1950-luvulla koripalloa Oulun NMKY:ssä ja toimi peliuransa lopulla joukkueenjohtajana. Siinä asemassa hän nosti joukkueensa toiseksi ylimmälle sarjatasolle Suomi-sarjaan.

Ahtisaari harrasti innokkaasti ja intohimoisesti myös puttaamista eli golfia. Hän totesi golfista näin: Olen hulluna golfiin! Hän myös kertoi pelaavansa golfia, koska "en maratoniakaan voi juosta".

Ahtisaari innostui golfista työskennellessään Namibiassa YK:n tehtävissä. Virkakautensa aikana presidenttinä hän rakennutti presidentin kesäasunnolle Kultarantaan oman golfviheriön ja pyrki kesäkauden aikana pelaamaan joka päivä vähintään yhden kierroksen joko pääkaupunkiseudulla tai Turun seudulla. Ahtisaaren ohjelmaan useilla valtiovierailuillakin kuului golf. Golfharrastus kuului Ahtisaaren elämään pitkälle 2000-luvulle asti.

Joissakin elämänsä vaiheissa myös päivittäiset kävelyharjoitukset olivat hänen ohjelmassaan.




Tasavallan presidentin käyttöön hankittu lasikuiturunkoinen moottorivene Kultaranta VII vuodelta 1983. Valmistaja Uudenkaupungin Veneveistämö Oy. Tyyppinimi Maxi-Pilot. Kuuden hengen miehistö, kapasiteetti 12 matkustajaa. Veneen suunnittelussa otettiin huomioon, että sitä tultaisiin käyttämään ambulanssina, komento- ja yhteysveneenä, etsintävalmiudessa Saaristomerellä ja vain kolmisen kuukautta presidentin käytössä. Kuvat Forum Marinum.

Presidenttinä ollessaan Ahtisaari nautti myös veneilystä ja hän oli usein vesillä presidentin virkaveneellä, joka oli vuonna 1983 valmistunut Kultaranta VII. Veneilyä oli sekä virallisissa edustustehtävissä, että myös Ahtisaaren perheen huvimatkoilla. Presidentti Ahtisaaren reissuilla Kultaranta VII sai useammankin kerran toimia myös meripelastustehtävissä. Presidentin vene hinasi Saaristomerellä milloin mistäkin syystä pulaan joutuneita veneilijöitä turvasatamaan.



Presidenttipelin ollessa täydessä käynnissä 1993 oululainen jalkapalloseura FC Oulu teki yhteistyösopimuksen SDP:n ehdokkaan Ahtisaaren kanssa. Tähän sopimukseen kuului, että oululaisseuran pelipaitaan painatettiin Ahtisaaren vaalimainos. Kuva Urheilumuseo.



Martti ja Eeva Ahtisaari sekä adjutantti Mika Peltonen kävelemässä Kultarantaan, vuonna 1994. Kuvaaja Seppo Konstig. Kuva Museovirasto. - Vuonna 2000 tapahtunut polvinivelen leikkaus mahdollisti sen, että Martti Ahtisaari saattoi aloittaa laihduttaakseen aktiiviset kävelyharjoitukset. Hän pudottikin kävelemällä painostaan kymmeniä kiloja.

Tarja Halonen. Kuva Wikimedia Commons.

11) Halonen, Tarja Kaarina (2000-2012)

Suomen tasavallan yhdestoista presidentti oli Tarja Kaarina Halonen (s. 1943).

Vapaa-aikanaan 172 cm pituinen Halonen on ilmoittanut harrastavansa liikunnallisista lajeista itämaista tanssia, voimistelua ja uimista. Mutta nämä ovat vain pieni osa hänen lajikirjostaan.

Liikunnan saralla Tarja Halosen harrastuksiin on kuulunut voimistelu. Hän harrasti sitä jo koululaisena, vaikka ei lajista tuolloin erityisesti pitänytkään. Lapsuuden urheilulajeihin kuuluivat Halosella myös luistelu, koripallo ja raittiusseuran yleisurheilukisoissa juoksu.

Koripalloilua Halonen on jatkanut myös varttuneemmalla iällään. Hänet voidaan nähdä nykyisin myös miehensä kanssa seuraamassa koripallo-ottelua. Koripallo onkin hänen suosikkilajejaan. Hän on todennut koripallosta näin: "Viisi tähteä ei tee vielä hyvää joukkuetta. Heidän lisäkseen tarvitaan yhteistyötä. Tähtiammattilaisuus on osattava monistaa, sillä se on menestymisen edellytys." Halonen sanoo kuitenkin olevansa huono penkkiurheilija, mieluummin hän itse on tekijänä.

Halosen liikunnallisiin lajeihin on kuulunut myös tanssi, vielä vuonna 2017 hän kävi viikoittain tanssitunneilla. Tansseissa hän on erikoistunut itämaiseen tanssiin, eli vatsatanssiin eli napatanssiin. Hän on todennut: "Kun tanssii musiikin kanssa, ei huomaakaan, kuinka paljon selkäranka vahvistuu."

Erityinen kuntoilupaikka Tarja Haloselle on ollut hänen siirtolapuutarhamökkinsä, jossa käynti on merkinnyt hänelle meditoinnin ohella myös fyysistä ponnistusta. Hän onkin todennut: "Siirtolapuutarhamökki on rentouttava kuntosali."

Tarja Halonen on pyrkinyt itse tekemään keväisin ja syksyisin raskaat puutarhatyöt kuten muokkaamaan kasvimaan, siirtämään istutukset, möyhimään kesä- ja talvikompostit sekä kitkemään rikkaruohot. Into on mennyt joskus yli fysiikan, ja selkä on saattanut vihoitella etenkin keväturakoinnin jälkeen.

Vuonna 2024, kun Tarja Halonen oli 80-vuotias, hänen lajejaan olivat vesijumppa, ja myös avantouinti ja kuntosalijumppa. Hän totesi tuolloin saavansa kuntoilusta voimaa, "vaikka ei aina huvittaisikaan lähteä". Mutta säännöllisyys kuntoilussa on hänen mukaansa aina tärkeää.

Liikunta ja urheilu ovat olleet Tarja Haloselle luonteva tapa paitsi huolehtia hyvinvoinnistaan ja pitää hauskaa, myös kasvaa vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Hän on myös osallistunut aktiivisesti naisille ja tytöille suunnatun liikuntatoiminnan edistämiseen ja puhunut tasa-arvon toteutumisesta liikunnassa. Hän on myös korostanut kansanliikkeen merkitystä urheilussa ja puhunut aiheesta useissa yhteyksissä.

Sauli Niinistö vuonna 2019. Kuva Copyright © TPKanslia - All Rights Reserved.

12) Niinistö, Sauli Väinämö (2012-2024)

Suomen tasavallan kahdestoista presidentti oli Sauli Väinämö Niinistö (s. 1948).

177 cm pituinen Niinistö on aina harrastanut monipuolisesti liikuntaa. Sauli Niinistön urheiluharrastuksiin kuuluvat erityisesti luistelu jäällä ja rullaluistelu, jääkiekko (pipolätkä) ja tennis. Hän on ollut innokas rullaluistelija jo ministerivuosistaan lähtien ja on luistellut yli 30 maassa. Presidenttinä hän on tullut tunnetuksi myös pipolätkän pelaamisesta Käpylän kentällä.

Niinistön monipuoliseen lajivalikoimaan kuuluvat myös hiihto ja pyöräily.

Hän on heittänyt myös keihästä. Naisten keihästä hieman yli 50 m ja miesten keihästä hieman alle 50 m. Vuonna 2015 hän totesi näin: "Nyt olen vähän joutunut keihäänheitosta hellittämään. Niin sanottu pönkkäjalka on vähän liian kovilla, joten olen siirtynyt kuulan puolelle."



Presidentti Niinistö keskustelemassa Leijonien päävalmentaja Jukka Jalosen ja pelaajien Hannes Björnisen, Marko Anttilan ja Jussi Olkinuoran kanssa Kultarannassa 10. kesäkuuta 2022. Kuva Copyright © Riikka Hietajärvi/TPKanslia - All Rights Reserved.

Urheilun järjestöpuolella, Niinistö on mm. toiminut Suomen Palloliiton puheenjohtajana vuosina 2009–2012 sekä vuoden 2009 taitoluistelun EM-kilpailujen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.




Sauli Niinistön Save pond hockey-jääkiekkopaita. Paidan selkäpuolella teksti NIINISTÖ ja pelinumero 17. Kuvat Urheilumuseo.

Alexander Stubb. Kuva Quirinale.it.

13) Stubb, Cai-Göran Alexander (2024-)

Suomen tasavallan kolmastoista presidentti on Cai-Göran Alexander Stubb (s. 1968).

189 cm pituudellaan Stubb on Suomen toiseksi pisin presidentti kautta aikain. Stubb on aktiivinen urheilija ja kuntourheilija ja osallistuu säännöllisesti maratoneihin ja triathloneihin. Hänen maratonennätyksensä on 3.08.26. Stubb pelasi nuorena jääkiekkoa HIFK:ssa B-junioreihin asti ja oli tuolloin oman ikäluokkansa eliittiä - hän lopetti 14-vuotiaana. Stubb kannattaa edelleen HIFK:ta ja on käynyt toisinaan katsomassa seuran otteluita.

Golfissa hänellä on PM- ja EM-edustuksia maajoukkueessa vuosina 1986–1990. Stubb on pelannut golfia muun muassa Donald Trumpin ja Lindsey Grahamin kanssa osana ulkomaanmatkojaan presidenttinä. Lehdistössä tätä on kutsuttu "golf-diplomatiaksi".

Stubbin omimaan urheilulajistoon kuuluu nykyisin triathlon eli "teräsmieskilpailu". Triathlon on kolmen kestävyyslajin, eli uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistelmä. Stubb kilpaili triathlonissa ensi kerran vuonna 2008 Joroisissa. Hän innostui tästä lajista toden teolla ja hakeutui huippuvalmennukseen. Sen myötä myös harjoittelusta tuli tehokasta ja systemaattista, siihen meni aikaa vuositasolla 250 - 500 tuntia. Sittemmin hän on osallistunut moniin kansainvälisiinkin triathlon-kisoihin eri puolilla maailmaa, kuten vaikkapa Havaijin legendaariseen Ironman-kisaan.

Ikäsarjassa M50–54 Stubb voitti pitkän matkan triathlonin Euroopan mestaruuden Hollannin Almeressa vuonna 2022. Matkoina olivat 3,8 km uinti, 180 km pyörä ja 42 km juoksu. Stubbin aika oli 9.56.02. Voitto oli varsin ylivoimainen, sillä kakkoseksi tullut itävaltalainen hävisi Stubbille lähes 25 minuuttia.

Triathlonin puolimatkan MM-kisat järjestettiin vuonna 2023 Lahdessa. 55-59-vuotiaiden miesten sarjassa kisannut Stubb saapui maaliin ajassa 4.40.18, sijoittuen sijalle viisitoista. Sarjaan osallistui yhteensä 276 urheilijaa. Osallistujien määränkin huomioiden Stubbin sijoitus oli loistava.

Peruskuntoa Stubb on hankkinut ja ylläpitänyt säännöllisellä lenkkeilyllä. Siellä, missä hän kulloin lenkillään on juossut, hänellä on ollut hieno ja upea tapa tervehtiä jokaista vastaantulijaa.

Myös presidenttinä ollessaan Stubb on jatkanut triathlon-kisailua. Kesällä 2025 hän osallistui jälleen Joroisten triathloniin - uintimatkana oli 500 metriä, pyöräilymatkana 20 kilometriä ja juoksumatkaa oli viisi kilometriä. Tässä kilpailussa Stubb oli kaikista osallistujista kolmanneksi nopein ja miesten sarjan toiseksi paras ajalla 1.04,19.

Oman urheilu-uransa ohella Stubb on myös harras penkkiurheilija ja seuraa urheilua monipuolisesti ja laajalla skaalalla.