Matkailumaa Suomi
Kuvassa yllä autoilevat turistit ihailevat Kolilla Suomen kansallismaisemaa. Kuva Suomen-Matkat/Finland-Travel, Helsinki. Otava.

Matkailumme historiaa kauneimmin kuvin ja kiehtovimmin tekstein

Tutustumme maamme menneiden aikojen matkailuun ja retkeilyynkin matkailujulisteiden, - mainosten ja lehtiartikkelien myötä. Kuvat ja tekstit pääosin Doria.fi: Creative Commons Public Domain 1.0. Muissa tapauksissa kuvan omistavan museon nimi kuvan alla.

Suomi kauneimmillaan

"Tahtoisimme esittää lukijoillemme vakaan kehoituksen: älkää unohtako omaa maatanne! Suomi on matkailumaana verraton. Ei ole olemassa mitään ihanampaa kuin räiskyvät koskemme, siintävät vaaramme, tuhannet järvemme, mittaamattomat metsämme ja hopeanhohtoiset kalliosaaremme. Ja Suomi on siinäkin suhteessa erikoisasemassa, että täällä voidaan vielä matkailun alalla tehdä uusiakin valloitusretkiä. Esimerkiksi avara Lappimme on suureksi osaksi valloittamatonta maata." (Matkailumaailma 1938 NO 3)

Suomi kauneimmillaan

Aulanko - Suomen ihanin matkailukeskus

4 km päässä historiallisesta Hämeenlinnasta, jonne Helsingistä vain 1,5 - 2 junamatka.

Suurenmoinen, aurinkoinen paikka, keskellä tuhansia järviämme. Sopiva keskus, josta helposti voidaan tehdä retkiä viehättäviin ympäristöihin.

Matkustajat sijoitetaan mukavasti puistoalueella oleviin huviloihin. Pääateriat tarjoillaan ravintolarakennuksessa. Sähkövalo, keskuslämmitys, lämmin- ja kylmävesi. Autovajoja. Tunnetusti hyvä ruoka. Monipuolinen viinivarasto. Soittoa. Tanssia. Verkkopallokenttä. Uimaranta. Suomalainen sauna. Tilaisuus soutelemiseen ja kalastamiseen. Auto- ja moottori-veneretkiä järjestetään. Erinomaisia kävelyteitä niin metsissä kuin aukeilla. Näköalatorneja. Talviurheilua. (Esitteen teksti)

Pohjolan kesä

Pohjolan lyhyt, mutta sitä ihanampi kesä aurinkoisine päivineen, kullanhohtoisine iltoineen ja hämyisen viehkeine öineen on ollut aina kutsuva. Sitä ei ole tarvinnut mainostaa. Suomen asukkaalle se on jo lapsuudenkehdossa annettu kaipuu, pohjolan kulkijalle suven tultua luonnosta kohoava kutsu, ja niille tuhansille ja taas tuhansille, jotka Suomen rannoille muualta saapuvat, aina uudelleen palaamaan soittava, alati kirkastuva sävel.

Mutta vaikka päivän kehrä kulkeekin täällä melkein vuorokauden läpeensä ylhäisellä radallaan ja vaikka sen hohto ei viekään maisemien vehreyttä, niin ei matkailijalle voisi saapuminen Suomeen merkitä paljoakaan, ellei täällä olisi samalla sellaista, jota ei muilla mailla ole siinä määrin kuin meillä. Liikuimmepa missä tahansa, jossa Suomesta tulee puhe - tietysti urheilumaana ensiksi - niin tunnetaan se kymmenien tuhansien järvien maana. Tai jotka eivät sitä vielä tiedä, huudahtavat tämän tunnustuksen Suomessa kerran käytyään.

Suomi kauneimmillaan

Tällainen on Suomi

Järviä, puroja ja koskia lukemattomia, ja maailman tiheimmät saaristot lisäävät ainutlaatuisuutta maalle, jonka pinta-alasta 70 prosenttia on metsää.

Lisäksi maiseman luonne muuttuu laajemmin siirryttäessä pohjoiseen kallioisista saaristoista ja etelärannikon valkoisista hiekkarannoista hedelmällisten viljelyalueiden läpi sisämaan labyrinttimäiseen järvimaahan, jossa maisemat vaihtuvat nopeasti idyllisistä villin romanttisiin; ohi siistien viljeltyjen tasankojen ja idän laajojen metsien; napapiirin takaa Lapin tuntureille, nummille ja koskille – mystisen yksinäisyyden alueelle.

Valkeat yöt ja keskiyön aurinko

Lisäviehätystä Suomelle tuo kristallinkirkas, ystävällinen, pohjoinen auringonpaiste, joka lämmittää, mutta ei kuivata maata. Ja lumoavinta kaikesta ovat pohjoisen "valkeat yöt" - Etelä-Suomessa keijumainen hämärä ja Pohjois- Suomessa, jossa keskiyön aurinko paistaa kaksi kokonaista kuukautta, pitkä taianomainen auringonlaskuefekti - auringonlasku ja aamunkoitto puristavat käsiä.

Maisema tarjoaa lumoavia panoraamoja metsistä ja järvistä. Taivas on hämmästyttävän kirkas ja eloisa – sellainen on Suomi. (Visit Finland 1944, kirjoitettu New Yorkissa, painotyöt SKS Suomessa)
Urkki

Kuvassa Finnairin lentoemäntä Liisa Nurminen palvelee presidentti Urho Kekkosta vuonna 1977. Kuva Suomen Ilmailumuseo.

Urho Kekkonen matkusteli jo työnsäkin puolesta runsaasti sekä koti- että ulkomailla. Hän teki presidenttinä yli sata ulkomaanmatkaa ja vieraili noin 30–35 eri maassa. Kotimaassa hän matkusti jatkuvasti, ja erityisesti vuotuiset Lapin vaellukset olivat hänelle sekä työ- että lomareissuja.