Kuvassa yllä Liikennelaitoksen neuvontapiste Keskuskadulla Helsingissä vuonna 1975. Valokuvaaja Unto Laitila. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Suomi kauneimmillaan 1

Hermes & Thor polkupyöriä. Esite, myös pyöräretkeilystä, 1900-luvun alkupuoli.

Polkupyöräretkeily. "Henkilöllä, jolla ei kesäisin ole ollut tilaisuutta retkipyöräilyyn, ei ole aavistustakaan sen suomasta nautinnosta ja ilosta sekä sen antamasta virkistävästä ruumiin liikunnasta.

Luonnosta ja raikkaasta ilmasta nauttii monin verroin paremmin pyöräillen kuin umpinaisessa rautatievaunussa tai autossa ajaen. Pyöräillessä on aikataulusta riippumaton ja pääsee helposti eteenpäin mutkikkailla ja huonoillakin teillä. Matkan varrella on tilaisuus valita hyvä uimaranta ja syödä reppunsa antimista kauneimmalla metsänrinteellä.

Hankkikaa jo täksi kesäksi itsellenne polkupyörä, Ijästänne ja asuinpaikastanne huolimatta, ja pyöräilkää sillä työpäivänne päätyttyä. Tällöin huomaatte löytäneenne uuden ilon ja virkistyksen lähteen.

Aloittakaa pyöräilynne jo kesäksi! Tulette pyöräilystä niin liikunnan kuin matkailun kannalta katsoen antamaan mitä parhaimmat arvolauseet." (Esitteen tekstiä)



Naantali aurinkokaupunki. "Naantalin ja sen lähialueiden kaunis luonto tarjoaa miellyttävän lepopaikan, jonne vain joka ilta kello 20 kirkontornin kellosta soivat iltamessun nuotit auringon laskiessa verenpunaisen horisontin taakse yltävät. Hopeiset sävelet kantautuvat iltatuulen mukana meren ylle. Sykkivä elämä pysähtyy hetkeksi ja kaikki kuuntelevat kunnioittavasti. Miehet seisovat paljain päin ja jopa lapset pysähtyvät kesken leikkiensä. Kaiken yllä lepää hiljainen rauha." (Matkailuesite: Res til Nådendal, julkaisuvuosi 1900-luvun alkupuolella)




Uusikaupunki. Uudenkaupungin matkailuesite, tietoja matkailijoille 2001. Kannessa kuva Kaupunginlahdesta. Sisäsivuilla tietoa Uudenkaupungin matkailukohteista, kartta, mainoksia ym. Painaja Mynaprint Oy. Kuva Uudenkaupungin museo.

Suomi-neito. "Suomi-neito syntyi 1800-luvun kansallisromantiikan ja kansallisuusaatteen aikana, ja sen varhaisin esimuoto oli turkulainen Aura-neito, joka esiintyi jo 1860-luvulla. Varsinainen Suomi-neito vakiintui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa taiteen, runouden ja poliittisten allegorioiden kautta.

Suomi-neidon juuret ovat siis Aura-neidossa, Turun symbolisessa hahmossa, jonka Carl Eneas Sjöstrand kuvasi Henrik Gabriel Porthanin patsaan reliefiin vuonna 1864. Tätä hahmoa pidetään ensimmäisenä suomalaisena kansallisena allegoriana.

1800-luvun loppu oli Euroopassa kansallisten henkilöitymien kulta-aikaa. Ranskan Marianne, Ruotsin Svea-mamma ja Sveitsin Helvetia olivat esikuvia, ja Suomi seurasi samaa linjaa. Kansallisuusaatteen tarpeisiin syntyi nuori, haavoittuva neito, joka kuvasti pienen kansan asemaa suurvaltojen puristuksessa.

Yksi tunnetuimmista Suomi-neidon kuvista on Edvard Iston maalaus Hyökkäys, jossa sinivalkoisiin pukeutunut neito puolustaa lakikirjaa Venäjän kaksipäiseltä kotkalta. Maalaus teki Suomi-neidosta kansallisen vastarinnan symbolin.

Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito olisi syntynyt Suomen kartan muodosta. Tämä on kuitenkin myöhempi tulkinta, ei alkuperäinen syy hahmon syntyyn. Kartan ja neitohahmon yhdistäminen yleistyi vasta, kun Suomi-neito oli jo vakiintunut kansalliseksi symboliksi." (Wikipedia, Yle)



Finland semesterland. Vihkonen; matkaopas; opasvihkonen, noin vuodelta 1950. Esite, Suomi lomamaana. Kuva Keski-Suomen museo.



Hyvinkään Hiihtomaastoa. Esite aikojen takaa.

"Hyvinkää on tullut kuuluisaksi suurenmoisen luontonsa ja erinomaisen hiihtomaastonsa puolesta. Tässä suhteessa vetävät Hyvinkäälle vertoja vain harvat paikkakunnat maassamme. Kun Hyvinkää sijaitsee mäntymetsää kasvavalla kahden valtavan harjun yhtymäkohdalla ja huomattavan korkealla merenpinnan yläpuolella, on sen ilmasto ihanteellisen kuiva ja terveellinen.

Hyvinkään korkeasta asemasta ja metsäisestä maastosta johtuu, että talvi Hyvinkäällä on yleensä pitempi kuin muualla lähiympäristössä. Lumi tulee tavallisesti ensiksi ja lähtee pois viimeksi. Näin on Hyvinkää mitä ihanteellisin talviurheilupaikka." (Esitteen tekstiä)



Keski-Suomi. Matkailuesite 1937.

"Keski-Suomi on maamme matkailuliikenteessä ollut näihin saakka syrjäytetyssä asemassa, siitäkin huolimatta, että tämä maakunta on kuin luotu matkailua varten. Vaikka sen taaja vesistö muodostaa jo sinänsä oivallisen luonnon laatiman tieverkoston, joka ikäänkuin verisuonistona tunkeutuu maakunnan joka soppeen ja jonka yhdistää Eteläsuomeen mahtavana valtimona maan suurin sisäjärvi, on se ollut matkailulle "tuntematon maa".

Nyt on kuitenkin Keski-Suomi ryhtynyt valtaamaan sille luonnostaan kuuluvaa asemaa matkailun maailmassa. Sekin on nyt rynnännyt esiin reklaamin asein. Se on jo lyönyt pöytään valttiässänsä: Päijänteen!" (Esitteen tekstiä)

Jyväskylä Matkailukartta. Kaupunkikartta; turistikartta; matkailukartta; opaskartta, vuodelta 1960. Kuva Keski-Suomen museo.





Finn Finland Sjövägen med Finlandsbåten. Matkailujuliste "Finn Finland Sjövägen med Finlandsbåten", suunnitellut Anneli Qveflander, mv-studio. Painettu Suomen Uudessa Kivipainossa Tampereen Pispalassa. 1960-luku. Kuva Forum Marinum.



Autolautta Korppoo-Maarianhamina-Gräddö. Autolauttamatkailua Korppoo-Maarianhamina-Gräddö heinäkuussa 1959. Jonottamista autolauttaan Galtbyssa, Korppoossa. Varustamo Rederi Ab Vikinglinjen, myöh. Viking Line perustettiin 1959. Viking Line aloitti autolauttaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä. S/s Viking oli ensimmäinen autolautta Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Se liikennöi aluksi reittiä Korppoon Galtby-Maarianhamina-Gräddö, myöhemmin Kapellskäriin. Valokuvaaja Bror Brandt. Kuva Museovirasto.



Uusikaupunki. Uudenkaupungin matkailuesite, Tietoja matkailijoille 2006, sisältää myös matkailutietoa Pyhärannasta ja Kustavista. Kannessa kuva Kaupunginlahdesta ja saaristosta. Sisäsivuilla tietoa Uudenkaupungin matkailukohteista, kartta, mainoksia ym. Painaja Mynaprint Oy. Kuva Uudenkaupungin museo.

Olavinlinna.



Loma suuntana Suomi. Etupuolella on värikäs kuva Suomen kartasta sekä otsikko: Loma suuntana Suomi, Semester i Finland. Kääntöpuolelle on kirjoitettu tietoja liittyen matkailuun Suomessa. Suunnittelu Matkailu ja Kustannus Kojo. Vuosi 1973. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.



Kolille talvellakin. Kuva Aho ja Soldan.

"Viikon loma talvella vastaa kahta kesällä, jos vietätte sen Kolilla levon ja hiihdon merkeissä. Koli kuuluu maamme lumirikkaimpaan vyöhykkeeseen, niin että sieltä löytää oikean talven silloinkin, kun muualla maassa on lunta vähän tai ei lainkaan.

Kolin maasto tarjoaa aivan erikoislaatuiset mahdollisuudet hiihdon harjoittamiseen. Ukko Kolin laki on 347 m merenpinnan ja 253 m Pielisen pinnan yläpuolella. Maaston korkeuserot vetävät siis vertoja tunturimaastolle.

Hiihtäjämestari Martti Lappalaisen johdolla on Kolille raivattu ja merkitty helppoja ja turvallisia latuja, joita tottumattomatkin hiihtäjät voivat hiihdellä. Suomen Matkailijayhdistyksen majan läheisyyteen on lisäksi raivattu pienempi rinne, jossa voidaan harjoitella hiihtotekniikkaa, ja Kolin itärinteelle on varattu slalomhiihtoon sopiva alue.

Kolilla ja sen ympäristössä risteilevät monet tiet ja polut soveltuvat myös hiihtoreiteiksi. Suomen Matkailijayhdistys järjestää Kolin majalle myöskin hiihtotekniikan opetusta, erikoisesti hiihtolomien aikana." (Esitteen tekstiä)