Kuvassa yllä Liikennelaitoksen neuvontapiste Keskuskadulla Helsingissä vuonna 1975. Valokuvaaja Unto Laitila. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.
Suomi kauneimmillaan 1
Hermes & Thor polkupyöriä. Esite, myös pyöräretkeilystä, 1900-luvun alkupuoli.
Polkupyöräretkeily. "Henkilöllä, jolla ei kesäisin ole ollut tilaisuutta retkipyöräilyyn, ei
ole aavistustakaan sen suomasta nautinnosta ja ilosta sekä sen
antamasta virkistävästä ruumiin liikunnasta.
Luonnosta ja raikkaasta ilmasta nauttii monin verroin paremmin
pyöräillen kuin umpinaisessa rautatievaunussa tai autossa ajaen. Pyöräillessä on aikataulusta riippumaton ja pääsee
helposti eteenpäin mutkikkailla ja huonoillakin teillä. Matkan varrella on tilaisuus valita
hyvä uimaranta ja syödä reppunsa antimista kauneimmalla metsänrinteellä.
Hankkikaa jo täksi kesäksi itsellenne polkupyörä, Ijästänne ja asuinpaikastanne huolimatta, ja pyöräilkää sillä työpäivänne päätyttyä.
Tällöin huomaatte löytäneenne uuden ilon ja virkistyksen lähteen.
Aloittakaa pyöräilynne jo kesäksi! Tulette pyöräilystä niin liikunnan kuin matkailun kannalta katsoen antamaan mitä parhaimmat
arvolauseet." (Esitteen tekstiä)
Naantali aurinkokaupunki. "Naantalin ja sen lähialueiden kaunis luonto tarjoaa miellyttävän lepopaikan, jonne vain joka ilta kello 20 kirkontornin
kellosta soivat iltamessun nuotit auringon laskiessa verenpunaisen horisontin taakse yltävät. Hopeiset sävelet kantautuvat iltatuulen mukana meren ylle.
Sykkivä elämä pysähtyy hetkeksi ja kaikki kuuntelevat kunnioittavasti. Miehet seisovat paljain päin ja jopa lapset pysähtyvät kesken leikkiensä. Kaiken yllä lepää hiljainen rauha."
(Matkailuesite: Res til Nådendal, julkaisuvuosi 1900-luvun alkupuolella)
Kuopio ja Puijo.
"Kuopiosta luoteeseen kohoaa 232 metriä korkea Puijo-vuori.
Sen harjalla on pieni turistiasema, jossa on ravintola,
matkahuone ja posti. Mökin vieressä on näkötorni,
josta sinulla on upeat näkymät yhteen kauneimmista
ja tyypillisimmistä, kuviteltavissa olevista suomalaisista järvimaisemista:
loistavat järvenselät ja lahdelmat kiiltävät kuin hopeanauhat satojen niemien ja saarelmien väleissä.
Lähellä ja kaukana vuorottelevia harjuja, laaksoja ja kukkuloita,
metsän peitossa - metsiä loputtomasti.
Puijo on kuuluisa ympäri Suomen
ja se on ollut turistien suosima käyntikohde jo yli 80 vuoden ajan.
Puijo on myös eldorado talviurheilun harrastajille: täällä
kiidetään suksilla sekä mäissä että tasamailla."
Uusikaupunki. Uudenkaupungin matkailuesite, tietoja matkailijoille 2001. Kannessa kuva Kaupunginlahdesta. Sisäsivuilla tietoa Uudenkaupungin matkailukohteista, kartta, mainoksia ym.
Painaja Mynaprint Oy. Kuva Uudenkaupungin museo.
Suomi-neito. "Suomi-neito syntyi 1800-luvun kansallisromantiikan ja kansallisuusaatteen aikana, ja sen varhaisin esimuoto oli turkulainen Aura-neito,
joka esiintyi jo 1860-luvulla. Varsinainen Suomi-neito vakiintui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa taiteen, runouden ja poliittisten allegorioiden kautta.
Suomi-neidon juuret ovat siis Aura-neidossa, Turun symbolisessa hahmossa, jonka Carl Eneas Sjöstrand kuvasi Henrik Gabriel Porthanin patsaan reliefiin vuonna 1864.
Tätä hahmoa pidetään ensimmäisenä suomalaisena kansallisena allegoriana.
1800-luvun loppu oli Euroopassa kansallisten henkilöitymien kulta-aikaa. Ranskan Marianne, Ruotsin Svea-mamma ja Sveitsin Helvetia olivat esikuvia, ja Suomi seurasi samaa linjaa.
Kansallisuusaatteen tarpeisiin syntyi nuori, haavoittuva neito, joka kuvasti pienen kansan asemaa suurvaltojen puristuksessa.
Yksi tunnetuimmista Suomi-neidon kuvista on Edvard Iston maalaus Hyökkäys, jossa sinivalkoisiin pukeutunut neito puolustaa lakikirjaa Venäjän kaksipäiseltä kotkalta.
Maalaus teki Suomi-neidosta kansallisen vastarinnan symbolin.
Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito olisi syntynyt Suomen kartan muodosta. Tämä on kuitenkin myöhempi tulkinta, ei alkuperäinen syy hahmon syntyyn.
Kartan ja neitohahmon yhdistäminen yleistyi vasta, kun Suomi-neito oli jo vakiintunut kansalliseksi symboliksi." (Wikipedia, Yle)
Finland semesterland. Vihkonen; matkaopas; opasvihkonen, noin vuodelta 1950. Esite, Suomi lomamaana. Kuva Keski-Suomen museo.
Hyvinkään Hiihtomaastoa. Esite aikojen takaa.
"Hyvinkää on tullut kuuluisaksi suurenmoisen luontonsa ja erinomaisen hiihtomaastonsa puolesta. Tässä
suhteessa vetävät Hyvinkäälle vertoja vain harvat paikkakunnat maassamme. Kun Hyvinkää sijaitsee mäntymetsää kasvavalla kahden
valtavan harjun yhtymäkohdalla ja huomattavan korkealla merenpinnan yläpuolella, on sen ilmasto ihanteellisen kuiva ja terveellinen.
Hyvinkään korkeasta asemasta ja metsäisestä
maastosta johtuu, että talvi Hyvinkäällä on yleensä pitempi kuin muualla lähiympäristössä. Lumi tulee tavallisesti ensiksi ja
lähtee pois viimeksi. Näin on Hyvinkää mitä ihanteellisin talviurheilupaikka." (Esitteen tekstiä)
Keski-Suomi. Matkailuesite 1937.
"Keski-Suomi on maamme matkailuliikenteessä ollut näihin
saakka syrjäytetyssä asemassa, siitäkin huolimatta, että
tämä maakunta on kuin luotu matkailua varten. Vaikka sen
taaja vesistö muodostaa jo sinänsä oivallisen luonnon laatiman
tieverkoston, joka ikäänkuin verisuonistona tunkeutuu maakunnan joka soppeen ja jonka yhdistää
Eteläsuomeen mahtavana valtimona maan suurin sisäjärvi, on se ollut matkailulle
"tuntematon maa".
Nyt on kuitenkin Keski-Suomi ryhtynyt valtaamaan sille
luonnostaan kuuluvaa asemaa matkailun maailmassa. Sekin on
nyt rynnännyt esiin reklaamin asein. Se on jo lyönyt pöytään
valttiässänsä: Päijänteen!" (Esitteen tekstiä)
Jyväskylä Matkailukartta. Kaupunkikartta; turistikartta; matkailukartta; opaskartta, vuodelta 1960. Kuva Keski-Suomen museo.
Porvoo. Matkailuesite.
"Suomen kauneuden maine ei johdu sen kaupungeista ja
rakennuksista vaan sen maisemien ihanuudesta, sen vesistöistä,
järvistä ja ihanista rannikoista. Paljon menettäisikin matkailija
ellei hänellä olisi tilaisuutta kiinnittää huomiotansa näihin
viimeksimainittuihin, saaristoon sen selkineen. Mitä mieltäkiinnittävimmän
saaristomatkan voi tehdä matkustamalla Porvooseen,
Suomen vanhimpaan ja ehkä kauneimpaan pikkukaupunkiin,
jolla on sangen suuri ja huomattava merkitys niin valtiollis-
kuin kirjallisuushistoriaan nähden.
Höyrylaiva Borgå tai J. L. Runeberg lähtee Helsingin
Eteläsatamasta kauppatorin varrella klo. 10.30 saapuen Porvooseen klo 13.45. Laivassa voi saada kahvia ja muita virvokkeita
sekä aamiaistakin. Laiva kulkee koko matkan sivuuttaen
sekä suurempia että pienempiä saaria, joiden välistä silloin tällöin
aava meri tulee näköpiiriin. Itse kaupunki sijaitsee lähellä Porvoonjoen
suuta, johon saapumisväylä on erittäin miellyttävä." (Esitteen tekstiä)
Finn Finland Sjövägen med Finlandsbåten. Matkailujuliste "Finn Finland Sjövägen med Finlandsbåten", suunnitellut Anneli Qveflander, mv-studio.
Painettu Suomen Uudessa Kivipainossa Tampereen Pispalassa. 1960-luku. Kuva Forum Marinum.
Autolautta Korppoo-Maarianhamina-Gräddö. Autolauttamatkailua Korppoo-Maarianhamina-Gräddö heinäkuussa 1959. Jonottamista autolauttaan Galtbyssa, Korppoossa.
Varustamo Rederi Ab Vikinglinjen, myöh. Viking Line perustettiin 1959. Viking Line aloitti autolauttaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä. S/s Viking oli ensimmäinen
autolautta Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Se liikennöi aluksi reittiä Korppoon Galtby-Maarianhamina-Gräddö, myöhemmin Kapellskäriin.
Valokuvaaja Bror Brandt. Kuva Museovirasto.
Uusikaupunki. Uudenkaupungin matkailuesite, Tietoja matkailijoille 2006, sisältää myös matkailutietoa Pyhärannasta ja Kustavista. Kannessa kuva Kaupunginlahdesta ja
saaristosta. Sisäsivuilla tietoa Uudenkaupungin matkailukohteista, kartta, mainoksia ym.
Painaja Mynaprint Oy. Kuva Uudenkaupungin museo.
Suomi seepian väreissä. VR:n saksankielinen matkailujuliste, jossa seepianvärinen valokuva kesäisestä järvimaisemasta vaaran päältä kuvattuna Pohjois-Karjalassa Kolilla.
1930-luku. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Olavinlinna.
Loma suuntana Suomi. Etupuolella on värikäs kuva Suomen kartasta sekä otsikko: Loma suuntana Suomi, Semester i Finland. Kääntöpuolelle
on kirjoitettu tietoja liittyen matkailuun Suomessa. Suunnittelu Matkailu ja Kustannus Kojo. Vuosi 1973. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.
Kolille talvellakin. Kuva Aho ja Soldan.
"Viikon loma talvella vastaa kahta kesällä,
jos vietätte sen Kolilla levon ja hiihdon merkeissä. Koli
kuuluu maamme lumirikkaimpaan vyöhykkeeseen, niin että
sieltä löytää oikean talven silloinkin, kun muualla maassa
on lunta vähän tai ei lainkaan.
Kolin maasto tarjoaa aivan
erikoislaatuiset mahdollisuudet hiihdon harjoittamiseen. Ukko
Kolin laki on 347 m merenpinnan ja 253 m Pielisen pinnan
yläpuolella. Maaston korkeuserot vetävät siis vertoja tunturimaastolle.
Hiihtäjämestari Martti Lappalaisen johdolla
on Kolille raivattu ja merkitty helppoja ja turvallisia
latuja, joita tottumattomatkin hiihtäjät voivat hiihdellä.
Suomen Matkailijayhdistyksen majan läheisyyteen on lisäksi
raivattu pienempi rinne, jossa voidaan harjoitella hiihtotekniikkaa, ja Kolin itärinteelle on varattu slalomhiihtoon
sopiva alue.
Kolilla ja sen ympäristössä risteilevät monet
tiet ja polut soveltuvat myös hiihtoreiteiksi. Suomen Matkailijayhdistys järjestää Kolin majalle myöskin hiihtotekniikan
opetusta, erikoisesti hiihtolomien aikana." (Esitteen tekstiä)