Kuvassa yllä Helsingin kaupungin turistioppaat Sofiankadun ja Aleksanterinkadun kulmalla neuvomassa matkailijoita. Kuvausaika 5.7.2024. Valokuvaaja Merja Wesander. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Suomi kauneimmillaan 3

Finlande Vacances d'été - kesäloma Suomessa. Ranskan ja Suomen turismiyhteistyön puitteissa vuonna 1938 julkaistun esitteen kansikuva.

"On olemassa maa, jota liiallinen turismi ei ole vielä tuhonnut - ihanteellinen lomamaa. Tästä maasta löydät suurta rauhaa, koskemattoman ja hyvin vaihtelevan luonnon, keskiyön auringon ja kirkkaan valon. Tämän maan eteläosasta alkaen sinut kohtaa lyyrinen luonto ja sen lukemattomat järvet, voit laskea vaahtoavat kosket ja nousta ylös Lappiin asti. Se on jäätynyt arktinen alue maailman ainoan sinne johtavan tien varrella.

Tämän maan keskiosaa kirjovat tuhannet (60 000) järvet, jotka muodostavat hohtavan kaulakorun ja jotka antavat mahdollisuuden turistille, elää useita viikkoja matkustamalla läpi maan järvestä toiseen kanootilla. Jokaisilta tuhansilta saarilta löydät ihanteellisen paikan pystyttää telttasi, kukaan ei tule häiritsemään sinua - olet löytänyt hiljaisuuden ja rauhan.

Mitä pohjoisemmaksi menet, sitä mystisemmäksi ja yksinäisemmäksi maisema muuttuu, valkoisina kuohuvat kosket yllättävät - ne ovat kalastajan unelmapaikkoja. Löydät yllättävän kauniita maalaisnäkymiä kaikkialta. Ja sen lisäksi sinulla on lyhyen matkan päässä kaikki mukavuus, moderni arkkitehtuuri ja taide, suuri teollinen kehitys. Se on ulkopuoliselle käsittämätöntä.

Tämän maan ihmiset ovat myös ehjiä ja sopusoinnussa primitiivisen luonnon kanssa. Tämä maa on nimeltään SUOMI! Turisti, joka palaa Suomesta lomaltaan, palaa innostuneena, täynnä unohtumattomia muistoja ja... ilman katumusta!" (Esitteen tekstiä)



Autoillen Suomessa. Photographs by Aho & Soldan. Copyright by Suomen-Matkat/Finland-Travel, Helsinki.

"Joillekin autoilijoille Suomi saattaa tuntua hyvin kaukaiselta ja vaikeasti saavutettavalta maalta. Näin ei ole. Autot ja niiden omistajat voivat tulla suoraan Englannista Suomeen mukavilla höyrylaivoilla, jotka kulkevat säännöllisesti Hullista Helsinkiin ja Turkuun, tai mantereen yli Tallinnan (vain neljän tunnin merimatka Helsinkiin), Stettinin tai Lübeckin kautta. Kööpenhamina ja Antwerpen ovat muita satamia, jotka ovat säännöllisessä höyrylaivayhteydessä Suomen kanssa. Ruotsista autoja voidaan laivata Tukholmasta Turkuun tai Helsinkiin tai ajaa Suomeen Pohjanlahden ympäri Haaparannan ja Tornion kautta.

Suomi on autoilumaa, vaikka autoliikenteen määrä saattaakin vaikuttaa pieneltä tiheästi asutuista maista tuleville. Jopa syrjäisimmässäkin kylissä on autoja. Syynä tähän on se, että harvaan asutussa maassa, jossa on suhteellisen vähän rautateitä, auton tarjoamat edut ovat ilmeisemmät kuin missään muualla. Siksi Suomi ei ole autoilun suhteen kielteinen, ja huoltoasemiakin on kaikkialla maassa. Autoilijan ei tarvitse pelätä, että jokin vika jättää hänet pulaan ja oman onnensa nojaan; päinvastoin, hän on todennäköisemmin hämmästynyt autoilun yleisyydestä. Riittävä opastejärjestelmä on toinen seuraus autoilun yleisyydestä." (Esitteen tekstiä, Otava)

Finnland das Land der tausend Seen - Suomi tuhansien järvien maa. Kuva yllä on matkailuesitteen kansikuva, siinä ylellinen höyrylaiva Ariadne kyntää merta kohti Helsinkiä.

"Suomi ei ole enää tuntematon maa koulutetuille eurooppalaisille tänä päivänä. Mikä meitä vetää puoleensa tässä yksinäisessä, tuntemattomassa maassa? Rentoutumista ja virkistystä etsivien turistien määrä täällä kasvaa jatkuvasti. Ja todellakin, mikään muu maa ei ole tähän yhtä sopiva kuin Suomi, idyllinen kaikessa yksinäisyydessään ja lukemattomien järvien ja vesistöjen halkomana. Se ei nimittäin ole turistikohde perinteisessä mielessä, sellainen johon liittyy hälinää, täpötäysiä hotelleja ja muuta vastaavaa. Koskemattoman luontonsa ansiosta se on ihanteellinen pakopaikka niille, jotka haluavat antaa hermoilleen rauhaa ja hiljaisuutta, erossa vilkkaammista turistireiteistä, tinkimättä kuitenkaan tietystä mukavuudesta." (Esitteen alkuteksti, 1910-luku)



Hotellit ja ravintolat. Esittelyssä ovat olleet hotellit ja ravintolat kautta Suomen. Kuva Suomen-Matkat.



Helsinki. Helsinki-seuran kiertokäynnit 1.-8.3.1936.

"Suurkaupunki. Autoja, autoja, autoja, loistavia ikkunoita, isoja rakennuksia, ravintoloita, moottoriharjoja torilla, teattereita, lisä-lehti-sähkösanomia, ulkomaanlaivoja, hissejä ylös, hissejä alas, raitiovaunuja, tavarataloja, mainosvalojen väritemmellystä, makkarakärryjä...

Ja ihmisiä kaikkialla, yhä uusia ihmisiä ja taas ihmisiä, vieraita kasvoja... Mistä ne kaikki tulevatkaan? Minne menevät? Ihmeellinen elämänsinfonia, joka kiihkeänä soi lakkaamatta, loppumatta.

Pienemmistä oloista saapunut melkein läähättää tämän kaiken keskellä, vaikkapa hän vain seisoisikin paikallaan ja katselisi. Se on olemisen tahtia, jonka pelkkä ajatteleminenkin häntä väsyttää. Ja hän ihmettelee, miten ne raukat, joiden on pakko täällä elää, sortumatta, läkähtymättä kestävät tätä päivästä toiseen?" (Esitevihkon tekstin alku, Agapetus)

Eriksgata genom Finland. Esite matkailijoille 3 - 4 päivän reitistä Helsingin ja Vaasan välillä. Vuosi 1936.

"Kuin helmiä kaulakorussa – toinen kauniimpana kuin toinen – seuraa tällä reitillä nähtävyyksiä yksi toisensa jälkeen. Pohjanmaan laajat tasangot, Näsijärven kauniit järvimaisemat, teollinen Tampere, matkailijoiden Aulanko/Karlberg ja moderni pääkaupunkimme Helsinki on yhdistetty kuin "matkaelokuvaksi", joka yllättävän rikkaalla ja opettavaisella tavalla esittelee sinulle eilisen Suomen ja tämän päivän Suomen. Aistit tutun tunnelman, joka lepää idyllisten järvimaisemien yllä, mutta aistit myös suomalaisten voiman ja sisun, kun kohtaat matkasi varrella muistomerkkejä, joita on pystytetty verisille taistelukentille." (Matkaesitteen alkua)



Kalastusta Suomessa. Kuva Suomen-Matkat / Finland-Travel, Helsinki.



Jättilohia briteille. Kalamiehiä on houkuteltu Suomeen tällaisin kuvin, ehkä 1930-luku. Lohi on 17-kiloinen.

"Parhaat kalastuspaikat ovat Lapissa, jonne kalastaja voi lähteä ilman pelkoa tarpeettomasta uurastamisesta. Muutama vuosi sitten valmistui tie, joka yhdistää Rovaniemen rautatien pääteaseman Jäämeren rannoille. Tämä Euroopassa ainutlaatuinen saavutus antaa matkailijalle mahdollisuuden nähdä alueita, joille tähän asti on päässyt vain kalliilla retkillä. Tämän Lapin jokien rannoille kulkevan tien varrelle Suomen Matkailijayhdistys on rakentanut mukavia majataloja, jotka ovat hyvin hoidettuja ja joiden henkilökunta on valittu huolella. Jopa kielikysymys on osittain ratkaistu, kun yliopiston opiskelijoita lähetetään majataloissa auttamaan ulkomaalaista." (Matkaesitteen alkua)

Aulangon kansallispuisto. Matkakirjanen vuodelta 1932.

"Kansallispuistoksi Aulangon alueella on varsin suuret luontaisetkin edellytykset. Maaston vaihtelevaisuus, kauniin Aulangon järven ja Vanajaveden liittyminen siihen, Hämeenlinnan kaupungin läheisyys, parin tunnin rautatiematka Helsingistä, erinomaiset liikenneyhteydet, matkailijoiden käytettävänä oleva hyvä hotelli ja ravintola, lähiseutujen historialliset muistot ja seudun kauneus ovat etuja, jotka ratkaisevasti vaikuttavat kansallispuiston tarkoituksenmukaisuuteen ja viihtyisyyteen."



Matkaile ruotsinkielisessä Suomessa. Turisteille suunnattu esite.

Kun ulkomaalainen kiinnittää huomionsa Suomeen, tulee hänen mieleensä maa, jossa on lukemattomia järviä ja suuria metsiä. Näin tehdessään hän kuitenkin ohittaa osan Suomen kauneimmista alueista - upean saariston ja leppeät rannikkoalueet.

Suomen 1 200 kilometriä pitkästä rannikkoalueesta on suuri osa ruotsinkielisten asuttamaa ja saaristosta ruotsinkieliset hallitsevat suurinta osaa. Nämä rannikkoalueet ja saaristo tarjoavat matkailijalle sellaisia, unohtumattomia kokemuksia ja elämyksiä, joita ei mistään muualta Suomesta löydy." (Esitteen tekstiä)



Heinäveden reitti. Savonlinna-Kuopio -välisen Heinäveden reitin mainosjuliste. Kuva Suomen kansallismuseo. Sokkeloinen Heinäveden reitti kulkee Heinäveden kunnan halki ja jakaa sen kahtia. Se on itäisempi niistä kahdesta järvireitistä, joiden kautta Kallaveden reitti laskee Haukiveteen. Se alkaa Kuopion Suvasvedeltä, kulkee Soisalon saaren itäpuolitse Savonlinnaan ja kuuluu Vuoksen vesistöön. Soisalon länsipuolitse kulkee Leppävirran reitti. (Wikipedia)