Kuvassa yllä Liikennelaitoksen turistipalveluauto Kauppatorilla Helsingissä vuonna 1969. Valokuvaaja Unto Laitila. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.
Suomi kauneimmillaan 4
Lahdenpohja ja Jaakkima. Matkailuesite, 1937.
"Niin vähän tunnettuja kuin Lahdenpohja ja Jaakkima matkailijoille ovatkin tähän
asti olleet, sijaitsevat aivan sen matkailureitin varrella, joka
on suuntautunut Raja- ja Pohjois-Karjalaan sekä ennen
kaikkea Valamoon, Laatokan helmeen.
Kun nämä seudut tarjoavat matkailijalle Laatokan omalaatuista kauneutta osittain koskemattomassa
alkuperäisyydessään varsin runsain määrin, on varmaankin matkailijalle
tervetullutta, että tehdään tunnetuksi myöskin näiden seutujen tarjoamat nähtävyydet ja mahdollisuudet niihin tutustua.
Useimpain pitkämatkaisten jopa ulkomaistenkin matkailijain yhtenä tärkeimmistä matkailun kohteista on ollut ja tulee
varmaan edelleenkin olemaan keskiaikaisen mystiikan hämyvaippaan verhoutunut, verraten kaukana Laatokan ulapalla
sijaitseva, luonnonihana Valamon saariryhmä luostareineen,
kymmenine kirkkoineen ja omalaatuisine asukkaineen.
Kun nyt matkailija voi tämän "pyhiinvaellusretkensä" tehdä mukavimmin, lyhintä tietä ja halvimmalla Lahdenpohjan kautta,
josta on Valamoon vain n. 2 tunnin laivamatka, ei hän voine
jättää käyttämättä hyväkseen Lahdenpohjan kautta Valamoon suuntautuvan matkan ja Jaakkiman saariston tarjoamaa
miellyttävää tuttavuutta." (Esitteen tekstiä)
Turisti-infopiste Porvoossa. Turisti-infokioski Porvoossa kesällä 1969. Merkonomi Ullrike Hjelt valmiina neuvomaan turisteja. Kuva Museovirasto.
Åland - Ahvenanmaa. Matkailuesite, 1939.
"Ahvenanmaa on ikivanha kulttuurialue. Tuhannet kivi-, pronssi- ja rautakauden hautakummut todistavat tästä ja puhuvat hiljaista kieltään
alueen ensimmäisiltä asutuksen ajoilta. 1300-luvulta peräisin oleva Kastelholman linna, jonka ympärillä on käyty kiivaita riitoja, ja Bomarsundin
linnoituksen rauniot ovat alueen tärkeimmät historialliset monumentit ja samalla sen tärkeimmät matkailukohteet.
Ahvenanmaan monimuotoisen luonnon pääosissa ovat sininen meri, kimalteleva vehreys ja punainen graniitti. Lahdelmien edustoilla kesyttämätön meri
aaltoilee vapaasti ja hillittömästi. Meri antaa Ahvenanmaalle sen todellisen luonteen, se leikittelee lahdissa, poukamissa ja seljillä, se lähettää
siniset käsivartensa syvälle tajuntaan, se puhuu vierailijalle enemmän mielessä ja unessa kuin todellisuudessa. Etelä-Ahvenanmaa, joka on matkailijoille
helpoimmin saavutettavissa liikenneyhteyksiensä ansiosta, on luonnostaan hymyilevä ja avoin, kun taas pohjoisosa on laajempi ja karumpi, ja siellä on metsäisiä,
laajoja vuoristoharjanteita, jotka ulottuvat aina jyliseville Pohjanmeren kallioille." (Esitteen tekstiä)
Åland - Ahvenanmaa. Matkailuesite, 1938.
"Kaikki tuntevat tämän n. 6 000 saarta käsittävän "saarivaltakunnan" kartalta, ja useimmille on tunnettu
Ahvenanmaan kansainvälisesti strateeginen merkitys Suomelle, mutta harvat suomalaiset tietävät, mikä merkitys tällä maalla on matkailukeskuksena.
Siispä
haluan erikoisesti suomenkielisille suomalaisille tämän vihkosen avulla
esiintuoda, mikä ihana kesälomanviettopaikka Pohjolassa rajojemme
sisäpuolella löytyy; maakunta, joka on ainutlaatuinen luonnonkauneudessaan, ja joka kautta vuosien on joka kesä saanut vieraakseen
tuhansittain ulkomaalaisia, mutta harvoja oman maansa kansalaisia." (Esitteen tekstiä)
Olavinlinna. "Näkötornista avautuva maisema osoittaa, ettei Savonlinnan kauneutta ole suotta kehuttu: etelässä välkkyy Pihlajavesi,
jonka sadat saaret siintävät silmän kantamattomiin, pohjoisessa näet auringon laskiessa monivivahteisen rusotuksen kuvastuvan Haapaveden pintaan.
Täältä saa mainion yleiskuvan jykevän Olavinlinnan virtojen ympäröimästä asemasta, samoin sen suojatistakin — idyllisestä saarikaupungista: joka puolelta
hyväilevien vesien ympäröimänä, virtain vaiheilla kohoavana, kokonaan saarille rakennettuna sen asema on todella harvinaisen viehättävä.
Monet maailmaa eri puolilta katselleet ulkomaalaiset ovat ihastuneina viipyneet Nälkälinnan tornissa." (Esitteen tekstiä)
Jalkamatkoilta. Kotimaan matkailun pioneereja on ollut tohtori August Ramsay, joka teki nuoruudessaan tovereittensa kanssa pitkiä jalkamatkoja
Suomen suvessa. Hän kirjoitti matkakirjassaan "Jalkamatkoilta" vuonna 1891 näin:
"Jalkamatkailijan vapaa elämä on aina siitä asti,
kuin nuorena ylioppilaana tein ensi matkani ympäri
maan, houkutellut minua uusille retkille. Kesähuvilan rauha on joka vuosi ainakin joksikin ajaksi vaihdettu jatkamatkaan eri seuduissa. Lupa-ajan tultua
olen täyttänyt reppuni ja lähtenyt matkalle, ja joka
kerran olen niiltä matkoiltani saanut muistoja ja kokemuksia, jotka ovat runsaasti korvanneet kaikki vaivat.
Kävelijä on vaatimattomin kaikista matkailijoista, ja sen tähden on hän kaikkialla tervetullut
vieras. Etsimättä kohtaa häntä maalaiselämä kaikkine moninaisesti vaihtelevine oloineen, joten hänen
matkansa saa paljon syvällisempää sisällystä, kuin
paljas luonto voi antaa.
Niiden joukosta, jotka varustautuvat tällaisille
matkoille, etsii tämä kirjanen lukijoitansa. Minä olen
siinä antanut ohjeita ja neuvoja, jotka voivat olla ensikertalaiselle jaikamatkalla hyödyksi.
Näiden ohjeiden ja neuvojen jonkin verran valaisemiseksi on kirjan alussa muutamia hajanaisia kuvauksia omilta
matkoiltani. Ne julaistaan tässä ilman mitään vaatimuksia. Ehkä ne kuitenkin voivat innostuttaa lukijaa noudattamaan esimerkkiä ja lähtemään retkeilylle
kauniiseen, avaraan maahamme."
Hotelli ja täysi-hoitola hakemistot. Hakemistot ovat valmistuneet 1941 ja 1946.
Hotellihakemisto. Hakemisto on valmistunut talvisodan ja jatkosodan välisenä välirauhan vuonna 1941.