Kuvassa yllä Ivalon Matkailumaja 1940-luvulla. Kuvaaja Aarne Pietinen. Kuva Museovirasto.

Suomi kauneimmillaan 5

Tervetuloa Helsinkiin. Fazer toivottaa matkalaiset tervetulleiksi Helsinkiin ja Fazerille, makeisten ja maukkaan kahvin ja teen pariin. Mainos on 1930-luvulta. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.




Asuntovaunut. Kuvaaja Teuvo Kanerva 1979. Kuvat Museovirasto.

Ensimmäiset matkailuvaunut tulivat Suomeen 1950-luvulla. Matkailuvaunut olivat pääsääntöisesti omatekoisia, ja suomalainen matkailuvaunuteollisuus käynnistyi vasta 1960-luvulla. Harrastuksen kasvaessa perustettiin vuonna 1964 SF-Caravan ry, joka toimii karavaanareiden valtakunnallisena edunvalvojana.



Patikoiden ympäri Euroopan. Ranskalaisen Edmund Karadekin reitti kulki myös läpi Suomen, kun hän kiersi koiransa Siranon kanssa jalkaisin koko Euroopan. Matka alkoi Ancherin kaupungista Ranskassa 28 p:nä maaliskuuta 1925. Matka päättyi maaliskuussa 1929 ja sille tuli mittaa 25 384 km. Hän rahoitti matkansa ja elätti itsensä, myymällä esittelykortteja, joista kukin sai maksaa haluamansa summan.

Lännentie. Matkailuesite, Lännentie, länsirannikon paikkakuntien yhteinen matkailuesite: Pori, Rauma, Uusikaupunki, Naantali, Vikinglinja ja Ahvenanmaa. Kuvan valmistaja Oy Tilgmann Ab. Kuva Uudenkaupungin museo.



Leirintäalue Tuomiojärven rannalla. Tuomiojärvi on Keski-Suomessa Jyväskylän kaupunkialueella sijaitseva järvi. Kuva Museovirasto.

Leirintämatkailu rantautui Keski-Euroopasta Norjan kautta Suomeen 1930-luvulla. 1950-1960-luvulla elintason nousun mukana seurannut autokannan voimakas kasvu, vapaa-ajan lisääntyminen sekä tieverkoston nopea kehittyminen loivat edellytykset leirintä- matkailun nopeaan kasvuun. Suomessa leirintäalueyöpymisten määrä kasvoi vuoden 1960 noin 242 000 yöpymisvuorokaudesta kymmenkertaiseksi, 2 470 000 yöpymiseen, vuoteen 1973 mennessä. Pian tämän jälkeen kasvu taittui ja kävijämäärä tasaantui noin kahden miljoonan vuotuisen yöpymisvuorokauden tasolle, jolla se tänäkin päivänä on. Nykyisin leirintäalueet ovat kehittyneet merkittäväksi osaksi Suomen matkailua ja luonnon virkistyskäyttöä. (helsinki.fi)



Suomi - uusi lomakohde. Englanninkielinen, noin 60-sivuinen kirja vuodelta 1909. Se esittelee Suomea kokonaisuudessaan, kaikki turisteja kiinnostavat kohteet. Kirjan kustansi vuonna 1887 perustettu Suomen Matkailijayhdistys ja se painettiin Englannissa, englantilaisille ja amerikkalaisille lukijoille.

"Turisti, joka haluaa paeta mannermaisen rannikkoalueen hälinää ja jännitystä ja on kyllästynyt tavanomaisiin turistireitteihin; joka kaipaa vaihtelua, edullisin kustannuksin ja samalla haluaa parantaa ylikuormitetut hermonsa ja väsyneet aivonsa; joka kaipaa yksinkertaisen maan raikkautta ja koskematonta viehätystä, mutta ei ole halukas luopumaan nykyaikaisen matkailun mukavuuksista – ei voi tehdä parempaa kuin valita Suomen lomamatkansa kohteeksi." (Kirjan alkutekstin suomennos)

Uusikaupunki. Uudenkaupungin matkailuesite, Tietoja matkailijoille 1997. Kannessa kuva Pakkahuoneen vierasvenesatamasta, merimiesasuun pukeutunut lapsi. Sisäsivuilla tietoa Uudenkaupungin matkailukohteista, kartta, mainoksia ym. Painaja Uudenkaupungin Kirjapaino Oy. Kuva Uudenkaupungin museo.



Tamperelainen cityopas potkulautansa kanssa. Kuvaaja Ari Andersin vuonna 2000. Kuva Vapriikin kuva-arkisto.



Tue matkailun edistämistyötä!

"Vuonna 1935 kävi Suomessa 63 747 ulkomaista matkailijaa, joiden lasketaan jättäneen maahan rahaa yhteensä n. 250 milj. markkaa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 52 823 ja 210 milj. markkaa, joten lisäys oli varsin huomattava.

Vuonna 1936 on kehitys jatkunut edelleenkin suotuisaan suuntaan. Matkailijaliikenteestä saadut tulot muodostavatkin jo maksutaseessamme kolmanneksi suurimman tuloerän viennin ja laivarahtien jälkeen.

Kotimaisesta matkailijaliikenteestä ei ole olemassa yhtä täydellisiä tilastollisia tietoja, mutta rautateitten rengasmatkalippujen käytön lisääntyminen sekä liikenteen vilkastuminen Suomen Matkailijayhdistyksen majoissa osoittavat, että kotimaanmatkailukin on huomattavasti elpynyt viime vuosina." (Esitteen tekstiä)

Pallas kutsuu. Matkailuesite, 1939. Kaukana Lapissa, suurten Muonion- ja Ounasjokien välissä on Suomen suurin kansallispuisto. Se käsittää Pallas- ja Ounastunturit eli pääosan yli 100 km pitkästä tunturijonosta, joka kulkee pohjois-eteläsuuntaan länsi-Lapin halki. Näillä tuntureilla, joiden ääriviivat mestarin käsi on aikojen hämärässä piirtänyt kuin harpilla, vallitsee voimakas erämaatunnelma. Alppihuippuja, äkkijyrkkiä seinämiä ja kuiluja tapaa tuskin lainkaan, täällä pohjolassa ovat kaikki piirteet rauhallisia.

Tuntureille! "Onko houkuttelevampaa, salaperäisemmin kiehtovaa kehoitusta kuin - tuntureille! Aina toistuen palaavat mieleen tuolla napapiirin takaisessa satumaassa vietetyt ihanat hetket. Muistan tunturit keskiyön auringon loisteessa ja maaliskuun valomeressä kylpevän auringon, muistan myöhäiskesän sinertävän autereen ja syksyn kuulakkaana väreilevän ilman punaisten nummien yllä.

Järvet ja virrat kimaltavat syvällä alapuolellani, punaisenruskeina höyryävät suot, tummanvihreä havumetsä kohoaa kohti vaaleata koivikkovyötä. Ja lopuksi sekin sulautuu siniharmaaseen tunturipaljakkoon.

Entä talven aavat, valkeat lakeudet, metsärajan hopeaan pukeutuneet puuhaltiat ja auringon kilo huippujen kimaltavista hangista!

Tunturien maailma on aina oma maailmansa, milloin hilpeän aurinkoinen, milloin synkkänä kostoa hautova; mutta koskaan se ei ole ilmeetön, ei koskaan ahdas. Jos astumme sen piiriin mieli avoinna valolle ja kauneudelle, palkitsee se vaivamme antaen elämäniloa ennen aavistomattomin mitoin.

Tuntureilta vaeltaja palaa terveenä ja joustavana; jokapäiväisen aherruksen vastukset voitetaan uusin ottein, ja muistin polkuja pääsemme takaisin tunturien kullanhohtoiseen maailmaan." (llmari Hustich)



Uusikaupunki. Uudenkaupungin matkailuesite, taitettava, vuodelta 1974. Kannessa kuva Vanhan kirkon puistosta kohti Alistakatua. Takakannessa kuva Kaupunginlahdelta. Sisäsivuilla kuvia ja tietoa matkailukohteista sekä opaskartta. Tekstit suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi. Painaja Painorauma Oy. Kuva Uudenkaupungin museo.

Tienviittoja Ivalossa, taustalla Ivalon matkailumaja. 1940-luku. Kuva Museovirasto.