Kuvassa yllä Aero Oy:n lentoemäntä Rita-Maj Harola ja Convair CV-440 Metropolitan. Vuonna 1953. Kuva Suomen Ilmailumuseo.

Maailma kauneimmillaan 1

Tallinna. Matkailuesite, 1937.



Tallinna. Matkailuesite, 1930.

"Tuhannet suomalaiset matkailijat ovat ihailleet ikivanhan Tallinnan kauneutta. Kauas merelle näkyvät sen sirot barokkityyliset kirkontornit ja mahtava Toompea, jonka tyylipuhtautta tosin häiritsevät venäläisen katedraalin sipulitornit.

Kirkon purkamista onkin vakavasti suunniteltu, siitä on keskusteltu eduskunnassakin, mutta kreikkalais-katoliset vastustavat sen purkamista. Eduskuntakaan ei siihen suostuisi, silla sielläkin istuu useampia kreikkalais-katolisia pappeja.

Täytyy myöskin tunnustaa, että komea venäläinen kirkko kiinnostaa satoja ulkomaalaisia, erittäin valtamerentakaisia matkailijoita.

Tallinnan vanhin osa on linnanvuori, Toompea, jossa aikoinaan asui aatelisto ja sijaitsivat korkeimmat hallintovirastot, Alakaupunki kuului porvareille, kauppiaille ja käsityöläisille.

Toompea on täten Tallinnan kiintoisin osa. Korkeana, synkkänä, mutta kuitenkin sanomattoman kauniina, kohoaa tuo muurien ja luonnollisien paasiseinien suojelema vuori alakaupungin ilakoivan punakattoisesta talomerestä." (Esitteen alkua)



Pohjoismaiset kiertomatkat. VR:n mainosjuliste pohjoismaiden kiertomatkoista. 1950-luku. Kuva Suomen rautatiemuseo.



Nyborg, Danehof-slottet. Tanskankielinen matkailuesite tanskalaisesta kaupungista nimeltään Nyborg. Vuosi 1949. Kuva Ilomantsin Museosäätiö.

Saksa. Matkailuesite, 1930-luku.



Saksa. Matkailuesite, 1930-luku.

Euroopan sydän. - "Saksaa on täydellä syyllä kutsuttu Euroopan sydämeksi - Saksaa, tuota muistorikasta, tuhatvuotisella traditsionilla ja ihastuttavilla maisemilla siunattua, monista kauneista kaupungeistaan kuuluisaa maata, kaupungeista, joiden rakennukset ovat menneiden vuosisatojen suuruuden todisteina, mutta joissa nykyajan uupumaton elämä mahtavasti sykkii.

Saksa on 20-vuosisadan edistyneimpiä maita. Uudenaikaiset kuljetusneuvot, jotka ovat maailman parhaimpia, ylläpitävät liikennettä. Hienot junat, mm. kuuluisa Rheingold-pikajuna, kiitävät kaikille suunnille yli maan. Vuorien huippuja kaunistavien linnojen yläpuolella jyrisee voittoisana lentäen teräksinen jättiläislintu, jolla uudenaikainen ihminen on anastanut ilmakehän omakseen.

Ikivanhoilla kaupunginporteilla seisovat nykyajan liikennepoliisit ohjaamassa eteenpäin tunkeutuvaa autojen ja vaunujen tulvaa pitkin samoja katuja, missä kerran uljaiden ritarien joukkueet ratsastivat. Bodensee-järveltä, jonka rannoilla vielä nytkin paalurakennuksien ja maakuoppa-asuntojen jäännökset muistuttavat sivistyksen alkuaikoja - on Zeppeliini lentänyt rohkeimmalle retkelle yli valtamerien maapallon ympäri.

Düsseldorfin alueella, jossa nykyään taiteen ja suurteollisuuden kehitys on kohonnut korkeimmilleen, sijaitsee Neanderthalin laakso, vanhimman ihmis-pääkallon löytöpaikka.

Kaikkialla Saksanmaassa entisyys ja nykyaika elävät rinnakkain, kummallekin on jäänyt ja annettu tilaa säilymiseen ja kehittymiseen. Saksaan matkustajalla on riittävästi valinnan varaa entisen ja nykyisen välillä.

Huomattavaa on Saksan maiseman vaihtelevaisuus. Täällä virtaa Rhein, kuuluisin maailman kaikista joista, tuo runoilijoiden ylistämä joki, satujen ympäröimine laaksoineen ja linnoineen.

Pohjoisessa kuullaan toisella puolen Pohjanmeren, toisella puolen Itämeren mahtava ääni ja etelässä hohtaa Alppien huipuilla ikuinen lumi. Kultamaa on matkailijalle Saksan keskivuoristo aaltomaisine ylätasankoineen, joita laaksot jyrkästi ja särmikkäästi leikkaavat.

Alpit, keskivuoristo, alankomaa: se on kolmisointu, joka hallitsee Saksan maiden sinfoniaa. Ihanat luonnonteokset ja suuren kultuurin komeat muistomerkit rinnakkain koristavat Saksan sydäntä ikäänkuin kallisarvoiseen museoon koottuina - muodostaen matkailijoille aarrekammion. Tervetuloa Saksaan!" (Esitteen tekstiä)



Junalla ja Finnjetillä Saksaan. VR:n junamatkailujuliste, jossa mainostetaan yhdistettyä juna- ja Finnjet-laivamatkailua. Kuvan juna on Dm8-moottorivaunu nro 5008, joka tulee sillan alitse, Finnjet-matkustaja-autolautta on avomerellä. 1970-luku. Kuva Suomen Rautatiemuseo.

Neuvostoliitto. Matkailuesite, voimassa talvikautena 1934 - 1935.



Neuvostoliitto. Matkailuesite, 1935.

Neuvostoliitto uutena matkailumaana. "Neuvostoliiton valtiollisten turistielinten vajaan 5- vuotisen toiminnan kuluttua on yleisesti tieto levinnyt siitä, että ulkomaalaiset vieraat voivat mukavasti ja hintaansa vastaavien matkasuunnitelmien puitteissa tutustua tähän uuteen, mielenkiintoiseen matkailumaahan.

Ulkomailla on tunnustettu, että Neuvostoliitto voidaan lukea kauneimpiin ja eniten käytettyihin matkailumaihin kuuluvaksi. Ulkomaalaiset matkailijat ovat Neuvostoliittoon tervetulleita vieraita ja kohtaavat kaikkialla huomaavaista vastaanottoa.

Neuvostoliitto on sankarillisten stratosfäärilentäjien, karun napavyöhykkeen valloittajan, valtavain kanavarakennusten, uuden jättiläisteollisuuden, nopeimman teknillisen edistyksen, uuden kollektiivisen jättiläis-maatalouden, uuden laajalle ja uudenaikaiselle pohjalle lasketun ja toteutetun kaupunkien rakentamissuunnitelman maa. Se on maa, missä maailman teknilliset ja tieteelliset saavutukset ovat suunnitelmallisesti toteutetut kaikilla kansantalouden ja kulttuurin aloilla. Tämän maan opitte Te tuntemaan!" (Esitteen tekstiä)



Leningrad. Matkailuesite, 1939.

"Leningradiin saapuvat ulkomaalaiset matkailijat lähtevät aina tyytyväisinä tästä kaupungista, mieli täynnä näkemäänsä ja kuulemaansa. Leninin kaupunki ei herätä vieraan mielenkiintoa vain kauniiden valtakatujensa, puistojensa ja kuuluisain arkkitehtien luomain rakennusaarteidensa takia, vaan myöskin siksi, että Leningrad (entinen Petrograd) kerran oli Venäjän vallankumousliikkeen kehto." (Esitteen tekstiä)



Kar-Air, matkaopas Espanjaan. Kar-Airin matkaopas, joka mainostaa Kar-Airin kesän 1957 pakettimatkoja Andaluciaan, Costa Bravaan ja Mallorcalle. Vuosi 1957. Kuva Suomen Ilmailumuseo.

Ranska. Matkailuesite, 1930-luku.

"Sivistykselliset ja taloudelliset yhteydet Suomen ja Ranskan välillä ovat hyvin vanhat ja läheiset, periytyen jo keskiajalta. Tiedämme hyvin, että maalarimme, kirjailijamme, muut taiteilijamme ja tiedemiehemme ovat saaneet paljon virikkeitä Ranskan taiteelliselta ja tieteelliseltä elämältä ja että Ranska vanhastaan oli ja on vieläkin on suomalaisten tavaroiden suurimpia ostajia.

Siellä tunnetaan Suomea kohtaan vain lämmintä ystävyyttä. Jokaisen matkustavan suomalaisen on tunnettava Ranska, joka voi antaa matkailijalle ehkä enemmän kuin mikään muu maa Euroopassa: palauttaa mieleen historialliset muistot, esittää kuvan koko eurooppalaisen sivistyksen kehityksestä ja tarjota luonnon ja taiteen luomia nähtävyyksiä, jollaisia muualla maailmassa ei ole." (Esitteen alkuteksti)



Ranska. Matkailuesite.

Ensimmäisen ja toisen päivän ohjelma. "Ensimmäisenä päivänä klo 8.40 ajamme "bussilla" lentokentälle Aeron Matkatoimiston edustalta P. Espl. 2. Klo 9.10 karistamme Helsingin pölyt jälkeemme ja alamme jännittävän matkamme ensimmäisen osan päämääränämme Königsberg, jonne saavumme klo 13.35 käväistyämme jo kolmessa eri maassa koneen tehdessä välilaskun Tallinnassa, Rigassa ja Kaunaksessa.

Klo 15.10 lähdemme Königsbergistä edelleen, tällä kertaa kuitenkin junaa käyttäen, joka kiidättää meidät Berliiniin Friedrich-Strassen asemalle. Vaihdamme pikaisesti samaa kulkuneuvoa ja 23.32 matkaamme makuuvaunussa aina Kölniin saakka.

Kölnissä meidän kuitenkin tulee olla aamun virkku sillä toisena matkapäivänämme olemme jo klo 7.55 löytäneet taas uudesta junasta itsellemme paikan ja lähdemme mieli täynnä odotuksia lopullista päämääräämme Pariisia kohden.

Sinne saavumme klo 16.44, siis kaikkiaan puolitoista vuorokautta kestäneen matkan jälkeen. Nyt voimme mukavasti levähtää hienossa Grand Hotellissa ja aterioida sen suositussa ruokasalissa, jotta saisimme voimia viettääksemme ensimmäistä iltaa Pariisissa, ilojen kaupungissa." (Esitteen alkuteksti, matkaan meni 15 päivää, eli yli kaksi viikkoa. Matkoihin 3 päivää, oleskeluun Pariisissa 5 ja Cannesissa 7 päivää)



Junamatkailu Pohjoismaissa. Julisteen pohjakuvana on kesäinen järvimaisema, jossa etualalla ajaa Sr1- sähköveturi (punakeltainen ulkoasu). Kuvan päälle on liitetty piirretyt kuvat Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kansallislipuista. 1980- ja 1990-luku. Kuva Suomen Rautatiemuseo.