Suomen elokuvan miestähdet 10: U-W
Ilmari Unho (1906 - 1961). - Vaihdokas (1927). -
Kuvassa Ilmari Unho, tuleva elokuvaohjaaja näyttelijänä ainoassa elokuvan pääroolissaan.
Teuvo Puron ohjaama mykkä salonkidraama Vaihdokas (1927) perustuu Selma Anttilan samannimiseen näytelmään.
Ilmari Unho kuuluu suomalaisen elokuvan suurmieshistorioinnin keskeisiin tekijöihin.
Unhon merkittävimmät elokuvaohjaukset olivat Minä elän (1946), joka kertoo Aleksis Kivestä, sekä Ruusu ja kulkuri (1948), joka kertoo
oopperalaulaja Abraham Ojanperästä. Hän ohjasi yhteensä 26 elokuvaa vuosina 1939–1953. Hän myös osallistui lähes aina elokuviensa käsikirjoittamiseen.
Erkki Uotila (1904 - 1975). - Suviyön salaisuus (1945). -
Teatterinjohtaja, näyttelijä, ohjaaja ja elokuva- ja näytelmäkäsikirjoittaja Erkki Uotila
esiintyi noin 25 elokuvassa, muun muassa Pekka Puupää -filmeissä.
Veikko Uusimäki (1921 - 2008). - Kultamitalivaimo (1947). -
Näyttelijä ja teatterineuvos Veikko Uusimäki näytteli yhteensä 25 elokuvassa.
Reino Valkama (1893 - 1952). - Vääpeli Mynkhausen (1957). -
Reino Valkama tunnettiin humorististen tyyppiroolien näyttelijänä Suomi-Filmin komediaelokuvissa ja sotilasfarsseissa.
Vuonna 1939 Valkama sai kiinnityksen Suomi-Filmiin, jolloin hänestä tuli yhtiön työllistetyimpiä näyttelijöitä. Hän näytteli elokuvissa yleensä
koomisia sivuosia, kuten kalakauppias Ape Ketoa ensimmäisessä elokuvassaan Hätävara (1939). Valkaman elokuvaura kesti 22 vuotta, ja hän esiintyi kaikkiaan noin 70 elokuvassa.
Hannes Veivo (1907 - 1974). - Ruma Elsa (1949). -
Hannes Veivo oli käytetyimpiä suomalaisen elokuvan sivuosien näyttelijöitä.
Ensimmäisen elokuvaroolinsa Veivo teki vuonna 1934 ja esiintyi myöhemmin sivurooleissa yli sadassa elokuvassa.
Suurimmat roolit olivat kadonneen Simo Hurtta -elokuvan Juho Nevalainen, Lumikki ja 7 jätkää -elokuvan Unelias, Lentävän kalakukon Kello-Kalle
sekä Muhoksen Mimmin Hitsari-Heikki. Veivo muistetaan myös usean Pekka Puupää -elokuvan sivuosista.
Peter von Bagh on luonnehtinut Veivoa näyttelijäksi, jolla on tutut ja rauhoittavat, sukulaisenomaiset kasvonpiirteet, muttei yhtään muistettavaa roolisuoritusta.
Veli-Matti, Veli-Matti Kaitala (1935 - 1978). - Aaltoska orkaniseeraa (1949). -
Veli-Matti oli lapsitähti ja yksi Suomen tunnetuimpia sekä käytetyimpiä lapsinäyttelijöitä 1940-luvulla.
Esko Vettenranta (1913 - 1989). - Haaviston Leeni (1948). -
Näyttelijä Esko Vettenranta tunnettiin monista merkittävistä rooleistaan Jorma Nortimon ja Yrjö Nortan elokuvissa. Hänen aktiiviuransa
filmissä ajoittuu 1940-luvulle. Silloin hän teki useita sankarirooleja muun muassa elokuvissa Kyläraittien kuningas (1945),
Anna Liisa (1945), Kuudes käsky (1947) ja Keittiökavaljeerit (1949). Lisäksi hänet nähtiin yhdessä Suomisen Olli -elokuvassa.
Vettenrannan muistetuin rooli lienee kuitenkin nimiosa Mika Waltarin romaaniin perustuvassa Hannu Lemisen ohjaamassa Vieras mies -elokuvassa vuonna 1957.
Vettenranta nähtiin valkokankaalla niin romanttisissa maaseutuelokuvissa, draamoissa kuin komedioissa. Luontevana ja komeana esiintyjänä Vettenranta oli usein kriitikoiden suosiossa.
Kalle Viherpuu (1893 - 1952). - Oli lautalla pienoinen kahvila (1952). -
Näyttelijä ja teatterinjohtaja Kalle Viherpuun ensimmäinen elokuvarooli oli Teuvo Pakkalan Tukkijoella-näytelmän ensimmäisen elokuvasovituksen (1928) renki-Pekka.
Hänen eittämättä tunnetuin roolinsa oli möreä-ääninen kippari musiikkielokuvassa Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950), tosin laulukohtaukset tulkitsi Teijo Joutsela.
Pentti Viljanen (1915 - 1975). - Komppanian neropatit (1952). -
Viljanen esiintyi kaiken kaikkiaan noin 75 elokuvassa, yleensä koomisissa ja pienissä osissa.
Viljanen esiintyi useissa sotilasfarsseissa 1950-luvulla ja profiloitui Reino Valkaman kanssa aliupseerirooleihin, joissa hän oli itse usein kersantin roolissa.
Varsinaisia päärooleiksi luokiteltavia osia Viljasella oli vain muutama. Näitä oli Taistelu Heikkilän talosta -elokuvan Matti-renki.
Erkki Viljos (1920 - 2001). - Minä ja mieheni morsian (1955). -
Erkki Viljos oli yksi Suomen merkittävimmistä amatöörinäyttelijöistä. Viljos esiintyi kaikkiaan neljässätoista elokuvassa vuosien 1948–1963 aikana.
Kaikki hänen 1940-luvun ja 1950-luvun elokuvaroolinsa olivat pääosia. Viljos näytteli muun muassa elokuvissa Soita minulle, Helena!,
Ratavartijan kaunis Inkeri, Siltalan pehtoori, Minä ja mieheni morsian sekä värielokuvassa Niskavuoren naiset, jossa Viljos tulkitsi Niskavuoren Aarnen roolin.
Olavi Virta (1915 - 1972). - Minä soitan sinulle illalla (1954). -
Olavi Virta oli 1950-luvulla yksi Suomen suosituimmista ja arvostetuimmista iskelmälaulajista, joka levytti yli 600 laulua, eräitä useampaankin kertaan.
Hän näytteli parissakymmenessä elokuvassa. Lähes aina rooliin liittyi lauluosuuksia, tavallisimmin joitakin suosikki-iskelmiä tai elokuvaan
räätälöityjä lauluja. Hänen hienoimpia elokuvaiskelmiään ovat Sua rakastan ain, Mi kauneinta maailmassa, Älä unohda hymyä ja Täysikuu.
Ensimmäisen kerran Olavi Virta esiintyi elokuvassa 1939. Olavi Virta oppi näyttelijän taitonsa Suomen Filmiteollisuuden (SF) legendaarisessa filmikoulussa.
Hän oli elementissään esiintyessään yleisölle – ja elokuvakameralle. Olavi Virta, Suomen legendaarinen tangokuningas ja iskelmätähti, loi urallaan unohtumattomat
hetket niin musiikin kuin elokuvankin maailmassa. Vaikka hänellä ei ollut muodollista näyttelijän koulutusta, hän nousi suomalaisen elokuvan kirkkaimpiin tähtiin.
Mistä johtui tämä harvinainen monilahjakkuus? Hänen suorituksensa perustuivat vahvasti hänen karismaansa, luonnolliseen esiintymisrohkeuteen sekä laulajan uralla
hankittuihin taiteilijan taitoihin. Virran laulajan ura antoi hänelle ainutlaatuisen edun: hän tiesi, miten hallita yleisöä. Lavalla hankittu
itseluottamus ja improvisaatiokyky näkyivät myös elokuvissa. Hänen roolihahmonsa olivat usein sävyisän viehättäviä, humoristisia tai romanttisia
sankareita, jotka heijastivat hänen omaa persoonaansa. Hän ei tarvinnut suuria näyttelijäntemppuja – riitti kun oli oma itsensä, ja se teki hänet rakastetuksi.
Tutustu Virran elokuviin.
Kauko Vuorensola (1923 - 2007). -
Kauko Vuorensola vakiintui sivurooleissa ja muutenkin pienissä elokuvarooleissa. 1950-luvulla Vuorensola näytteli
lukuisissa Aarne Tarkaksen elokuvissa, kuten Kovanaama (1954), Villi Pohjola (1955) ja Sankarialokas (1955). Hän kuului myös lukuisten
sotilasfarssien kantahenkilökuntaan.
Leif Wager (1922 - 2002). - Kesäillan valssi (1951). -
Leif Wager oli aikansa suosituimpia miesnäyttelijöitä. Wagerin tunnetuin rooli oli miespääosa elokuvassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943, vastanäyttelijänä Regina Linnanheimo).
Elokuvia Wager teki 1950-luvun puoliväliin saakka tiheään tahtiin, keskimäärin kaksi vuodessa.
Wagerin omia suosikkeja näiltä ajoilta ovat 1800-luvun Suomen historiasta kertova Tanssi yli hautojen (1950), Kesäillan valssi (1951) ja Suomen sodasta kertova Sven Tuuva (1958).
Vuonna 1948 Wager palkittiin parhaan miespääosan Jussi-palkinnolla elokuvasta Läpi usvan.
*Kuvat All Rights Reserved. Luvan kuvien käyttöön on antanut: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).
*Kari Uusitalo: Näyttelijäesittelyt
*Kalevi Koukkunen: Näyttelijäesittelyt
*Sisko Rytkönen: Näyttelijäesittelyt
*Wikipedia: Näyttelijäesittelyt
*Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja
*Peter von Bagh: Elokuvan historia
*The Internet Movie Database (IMDb)
© matkalyhty.fi