Etunimet kansanviisauksissa

Kaskuja, sanontoja, sananlaskuja, sananparsia, lastenloruja ja sutkauksia, joissa esiintyy etunimi. Osassa on selitykset, osa ei kaipaa selityksiä ja ne ovat kuitenkin joko turhia tai vaikeita yksiselitteisesti selittää. Mukana myös palasia aapisista.

A

Aapeli. - Sitäpä ei Aapeli ole ennen tehnyt, sanoi akka kun isäntä oli hirressä. - Savo.

Anni. - On yötä yökköisellä, Annin päivän aikuisella. - Lönnrotin kokoamissa sananlaskuissa.

Anterus - Tuomas, Paavali, Paavo. - Anterus avaimet kädessä, Tuomas tuoppi kainalossa.

Anterus joulun alkaa, Tuomas sisään tuo, paha Paavali pois ajaa.

Anterus talven alkaa, sukat kengät jalkaan, hyvä Tuomas joulun tuo, paha Paavo pois vie. - Jouluun ja talveen liittyviä sananparsia.

Antti - Simo, Paavali, Urpo, Pekka. - Antti aisoilla ajaa, Simo siltoja tekee, Paavali paukuttaa.

Jos Antti (30.11.) lotisee, niin joulu komeilee.

Jos Antin päivänä on lauhaa, sateista, on jouluna hyvä sää. - Jouluun ja talveen liittyviä sananparsia.

Antti pyhien alku. - Jouluun ja talveen liittyviä sananparsia.

Antti turkin antaa, Urpo orrelle kantaa. - Jouluun ja talveen liittyviä sananparsia.

Antti aisoilla ajaa. - Talveen liittyviä sananparsia, viimeistään Anttina olivat rekikelit.

Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja.

Tämä se on, joka maailmaa pyörittää, sanoi Antti reikäleivästä. - Uusimaa.

E

Eerikki, Erkki - Urpo. - Eerikki anoo ja Urpaanus uikuttaa.

Erkki einestä anoo, vielä Urpokin uikuttaa.

Erkki hakoja veräjään vetää.

Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä.

Erkki (18.5.) suven säätää.

Kylmä Erkki (18.5.), hyvä merkki, lämmin Erkki, paha merkki.

Erkin (18.5.) vilu kesän ilo.

Jos sammakonpoika Erkkinä (18.5.) elää, niin ruis Jaakkona (25.7.) helää.

Käki Erkin (18.5.) kainalos, pääskynen pivon pohjas. (Erkki on käen kukuntapäivä).

Erkin (18.5.) aikainen sade ja juhannuksen (24.6.) aikainen pouta koko maailman rikkaaksi tekee. - Vanhoja erityisesti vuodenkiertoon liittyviä sananparsia.

Tuosta nyt ei ota selvää Erkkikään. - Tätä nyt ei osaa Erkkikään. - Tuota ei syö Erkkikään. - Erkistä alettiin 1990-luvulla käyttää tällaisia sanontoja.

Elli. - Sitä Elli mitä muutkin piiat. - Längelmäki.

Ellu. - Ollaan kuin Ellun kanat.

Esteri. - Sataa kuin Esterin perseestä. - Kansanomaisen sanonnan taustalla on Esterin nimipäivä 16. toukokuuta, jota on pidetty erityisen sateisena päivänä.



Kuva Copyright Ilomantsin museosäätiö.

H

Heikki, Olli. - Jos minun Heikki heittänee, kyllä minun Olli ottanee. - Nuoren neidon viisaus Lönnrotin kokoamissa sananlaskuissa.

Heikki heittää ja paaval paukuttaa.

Heikki talven taittaa. - Juuka.

Heikkinä kääntää karhu kylkensä. - Rantsila.

Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. - Kärsämäki.

Henna. - Hellerei! Onko Henna kotona ja onko hyvällä päällä! - Sananlasku Ruovedeltä.

Hermanni - Joel. - Hermannilta heinää, joelilta juoksujalakoa. - Jämsä.

Hermannista heinään mennään. - Eräjärvi.

Hilma. - Sitten vaan, sanoi Hilima ja heitti housut puun oksalle.

Kyllä Hilmasta hyvän akan saa, se osaa keittää vaikka rusinasoppaa. - Loimaa.

I

Iikka. - Kyllähän tämän joka iikka tietää! Iikka on näissä sanonnoissa muuttunut erisnimestä yleisnimeksi ja tarkoittaa jokaista ihmistä.

Voi kanan villa, sanoi Iikka, kun rukkaset sai. - Nummi.

J

Jaakko. - Jaakko heittää kylmän kiven veteen. - Vanhan uskomuksen mukaan heinäkuun 25. päivänä Jaakko heittää kylmän kiven veteen. Kivi liittynee karjatalouteen, eikä lainkaan uimavesiin. Kivikin on itse asiassa kesän helteissä ja käytössä kuumentunut kovasin eli viikatteen hiomakivi, jolla oli tarkoitus lämmittää jäähtyvää vettä.

Jos Jaakkona ei sada, tulee hyvä loppukesä.

Jaakon päivänä rupeaa palokärki huutamaan ja huutaa kunnes sataa.


Jussi. - Meidän Jussi on muuten hyvä työmies, mutta laiska. - Paltamo.

Jyrki. - Jos Jyrkinä (23.4.) kylymää, niin kylymää vielä 30 yötä etteenpäin.

K

Kaija. - Edestä sileä ja takaa takussa, kuin Maulan Kaijan pää. - Pohjois-Pohjanmaa.

Kalle - Kustaa, Kusta, Kustu. - Tuu pas Kalle, Kustaan ikkunan alle! - Viaton sanaleikki, jonka voi ymmärtää väärin.

Ei Kalle juo kahvia, mutta Kusta, se juo monta kuppia. - Sananparsi Nastolasta, pilkku ja iso alkukirjain ovat avainasemassa.

Talon isännän nimi oli Kustu. Kerran tuli naapuri kylään ja kysyi emännältä, onko Kustu kotona. No, eipä sen takia ole kyläänkään tarvinnut lähteä, vastasi emäntä.

L

Lauri. - Jos Laurina on kaunista, niin sitä piisaa Perttuliin (24.8.) ja tulee hyvä syksy.

Lauri ladot lukkoon panee, kuhilaat ja kokkoset pellolle pystyttää. - Laurin päivään (10.8.) tultaessa piti heinanteon olla lopussa.

Lauri lehteen kusee. - Lehtipuiden lehdet alkavat kellastua, eikä vastoja enää tehdä.

Syystä Laurista, kevättä kynttilästä. - Kesä on lopuillaan Laurin päivän tienoilla.

Liisa, Kaisa, Kreeta. - Yks' kaks' kolme, neljä,
Liisa pesi Kaisan seljän,
viis' kuus' seitsemän kahdeksan,
nyt minä tyhjennän koko saunan
pois. - Suomalainen lastenloru.

Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä. - Kaustinen.

Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat. - Jos Liisan päivänä on liukasta niin myös Kaisan päivänä.

Linda, Linta, Kalle. - Lintan kengät on kallellaan ja Kallen kengät lintallaan.



Kuvassa ei ole Lyytin, vaan iisakki Kankaan amerikankirje vaimolleen Maria Kankaalle. Kuva Copyright Helsingin yliopiston eteläpohjalaisen osakunnan kokoelma / Siirtolaisuusinstituutti.

Lyyti - Nyt alkoi Lyyti kirjoittamaan. - Sanonta liittyy suomalaisen siirtolaisuuden historiaan. Kun Suomesta lähti Amerikkaan siirtolaisia, he olivat pitkään tavoittamattomissa, ja kuulumisten vaihtaminen oli hankalaa. Kun "Lyyti" sitten asettui Amerikkaan, Suomeen saatiin kirje kuulumisista.

M

Maija. - Kuinkas on, Maija, oletko koskaan maistanut Viiriäisen munia? - Että olenko maistanut? Enhän minä tunne koko miestä!

Maija istui äitinsä ja isänsä kanssa ruokapöydässä. - Koska izällä on äz-vika ja äidillä äl-vika, niin muzt tuli zhutkot nolmaali.

Markku. - Jos Markun päivänä ja yönä (25.4.) on kylmä ja jopa pakkasta, jatkuu kylmää pitkälle kesään.

Lämmin Markun päivä takaa suotuisan kesän.

Martti. - Martti (10.11.) maita vahvistaa.

Matti - Teppo, Jouko, Kosti. - Mikä on maassa, se on Matin. - Sanottiin kun makupaloja jaettaessa jotain putosi.

Jos Matinpäivänä (24.2.) räystäät tippuvat, niin tulee pitkä kesä.

Mitä sää Mattina (24.2.), sitä ilma heinäkuussa.

Siinä on kaksi kovaa vastakkain, meidän Matti ja Jumala. - Valkeala.

Matti kukkarossa. - Rahat on loppu.

Kun Matti ja Teppo tappelivat, tuli Jouko ja Kosti.

Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiellä. - Lönnrotin kokoamissa sananlaskuissa.

Matti naurismaalle valkian tekee. - Naurishauikkaita paistettiin naurismaalla.

Matti myllyt käyttää ja laarit täyttää.

Matti olisi muuton kova mies mutta toinen silmä vettä vuotaa. - Matin (Talvi-Matin) päivän (24.2.) tienoilla alkaa kevättalvi ja lumi alkaa hiukan sulaa.

Meil lon nyk kiirettä kum Matti poiki ja lehemä meni myllyyn. - Sananlasku Ruovedeltä.



Mauri Sariola. Kuvaaja Kuvasiskot, kuva Copyright Museovirasto.

Mauri. - Mauri on tehnyt tehtävänsä, Mauri saa mennä. - Yhteiseurooppalaista fraasiperintöä oleva sanonta. Sanonta viittaa kiittämättömyyteen, jota auttaja saa osakseen autetulta. Lause on peräisin Friedrich von Schillerin näytelmästä Fiesco.

Miina, Ansa ja Paula. - Miina, Ansa ja Paula, kolme Suomen vaarallisinta naista.

Herttaista oli Miina-vainaan elämä. - Annetaan pelikaverille vihje vahvasta maasta tupen peluussa tms. korttipelissä.

Mikko, Vappu. - Mikon päivä (29.9.) on talven portti, Vapun päivä kesän portti.

N

Naima - Muisto, Matti, Matilta. - Naiman piti käydä suunnittelutoimistossa ja ottaa siellä yhteyttä insinööri Hilluun. Naimaa hiukan häiritsi se, että insinöörin nimi muistutti erästä toista sanaa. Hän yritti olla tarkkana, mutta muisti petti sittenkin: Naima tiedusteli vahtimestarilta insinööri Hittua.

Nuori nainen odotti lasta, mutta miespä pakeni Amerikkaan. Nainen päätti kuitenkin tehdä lapsestaan isänsä kaiman, Matin. Tulikin tyttö, jolloin kekseliäs äiti antoi lapselleen nimeksi: Naima Muisto Matilta.

Niilo. Millaista säätä Niilon päivänä (6.12.), sellaista koko joulukuun ajan.

O

Olli. - Olli molli molosilmä,
kaikki sille nauraa,
pitäisi panna piippukoppa
Olli mollin kaulaan. - Ulkonäön arvostelua. Savo.

Oskari. - On nää kamalia aikoja, sanoi Oskari ja taas pyörtyi.

P

Pekka - Ei ole Pekkaa pahempi. - Erkin tapaan myös Pekka esiintyy useissa sanonnoissa ja ilmauksissa: ei pekkaa pahempi, kahteen pekkaan, onnenpekka, resupekka... Sanonnan alkuperää ei tiedetä.

Tule pois Pekka lettuja syömään, ennen kuin papit kaiken ahtavat. - Emännän kehoitus isännälle hääpirtissä, Savo.

Perttu. - Kun ei o vappuna vaos, niin ei o perttuna pohtimes. - Loppi.

Kun ei ole herneet vappuna maassa, ei ole perttuna pohtimessa. - Tammela.

R

Rauha - Eino. - Rauha maassa, sanoi Koskelan Eino kun akka kaatui. - Rauha oli Einon vaimo.

Reetta. - Näkeehän sen sokea Reettakin. - Selvää selitystä tälle sanonnalle ei tiedetä, mutta näillä sanoilla korostetaan sitä, että asian ymmärtäminen on hyvin yksinkertaista.

Riikka. - Rumathan ne vain vaatteilla koreilevat, sanoi Kyttyrä-Riikka, kun säkistä hametta laittoi. - Savo.

S

Samuli. -Samulin päivän jälkeisestä myrskystä on yhdeksän viikkoa talven tuloon.

Simo. - Simo siltoja tekee, Martti aisoilla ajelee. - Simon päivä tuo jääkelit ja Martin päivänä jään pitäisi kantaa.



Kuvassa vanhan aapisen aapiskukko.

Sipi. - Kun kukko Sipin päivänä kulpasta juo, niin maariana isosta allikosta.

Kukko sanoo: ruoki minua Sipin päivään asti; heitä sitten hännästä hankeen. - Lönnrotin kokoamissa sananlaskuissa.

Sylvi. - Voi Pyhä Sylvi! - Näin saatetaan huudahtaa, kun ihmetellään jotakin asiaa. Sanonnan alkuperää ei tiedetä.

T

Taneli. - Tint tant taneli, Tanelin jalkoja paleli. Taneli hyppäs karsinaan sukkiansa parsimaan. - Suomalainen lastenloru.

Puhtaus on puoli ruokaa, sanoi Taneli, kun lauantaiehtoolla paitansa käänsi. - Varsinais-Suomi.

Tuomas. - Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.

U

Urpo. - Urpo koko mies! - Urpo on haukkumanimi, jolla tarkoitetaan typerää, huonoälyistä, helposti jymäytettävää jne.

Uuno. - Hän on täysi Uuno. - Uuno on haukkumanimi, jolla tarkoitetaan typerää, huonoälyistä, helposti jymäytettävää jne.



Kuvitusta Lasten lukukirjaan 1899.

V

Ville - Kalle, Pekka, Heikki. - Voi, kuin nyt on lumi nuoskaa!
Joutukaa jo, lapset, juoskaa!
Kalle, Pekka, Heikki, Ville,
Tulkaa, tulkaa lumisille! - Lasten lukukirja, WSOY 1899.

Y

Yrjö. - Hän väänsi yrjöt. - Stadin slangin suursanakirjan mukaan "yrjö" ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla.

Jos Yrjönyönä (23.4.) kylmää, kylmää yhdeksällä viikolla.

Lähteet
*Kielikello
*Yle: Jaakonpäivän kylmä kivi ei ilmeisesti liity uimavesiin mitenkään – sadonkorjuuvälineet upotettiin taikauskon takia kylmään veteen
*Sanasta miestä sarvesta härkää, Valitut Palat
*Matti Punttila: Kieli poskessa, WSOY
*Matti Punttila: Suuri suomalainen kaskukirja, Minerva
*Mervi Koski: Vakka kantensa valitsee, Karisto
*Suomen kansan sananlaskuja, koonnut Elias Lönnrot
*Annikki Kaivola: Vanhoja arvoituksia