Sukunimet kansanviisauksissa

Kaskuja, sanontoja, sananlaskuja, sananparsia, lastenloruja ja sutkauksia, joissa esiintyy sukunimi. Osassa on selitykset, osa ei kaipaa selityksiä ja ne ovat kuitenkin joko turhia tai vaikeita yksiselitteisesti selittää.

A

Alatalo. - Kerran meilläkin kuollaan, sanoi Alatalon faari, kun naapuriin ei hautajaisiin pyydetty. - Varsinais-Suomi.

E

Eskelinen. - Eläkeläinen Vihtori Eskelinen kehui kirkonkylän kirjoittajapiiriä. Hän kertoi ennen opetusta käytelleensä vanhoja fraaseja yhtä soittoa, mutta karttoi niitä nyt kuin ruttoa.

H

Hakkarainen. - Tiukassa on niin kuin Hakkaraisen paska reen jalaksessa pakkasella.

Hankkava. - Kyllä tämä poika viimeisenä tuvassa on, sanoi Hankkava, kun tappelun loputtua muurin päältä tuli. - Satakunta.

Hartikainen. - Hävettää, kuin Hartikaista hyvä ruoka. - Savo.



Näyttelijä Valter Heikkinen 1920-luvulla. Heikkinen on Suomessa 8. yleisin sukunimi, yleisin on Korhonen. Kuva Copyright Vapriikin kuva-arkisto.

Heikkinen - Tolonen. - Puolet on helvetissä Heikkisiä, toinen puoli Tolosia. - Nimet voivat olla myös Moilanen, Korhonen tai Kemppainen riippuen missä päin Kainuuta ollaan.

Heikkisiä enin helvetissäkin, toinen puoli Kinnusia. - Toinen kainuulainen versio helvetin Heikkisistä.

Heiska. - Tuotapa se ei oo ennen teheny, sanoi Heiskan Jaani kun hevonen kuoli. - Sananlasku Nivalasta.

Hiekki. - Hullu, kun en ottanut kudinta, sanoi Hiekin Kaisa, kun ei tansseissa kertaakaan haettu. - Sananparsi Etelä-Pohjanmaalta.

Hutila. - Kruunu vai laava sanoi Hutila, kun akka lauteilta putosi. - Häme.

Hynninen. - Hytisee kuin Hynnisen tyrä.

Hänninen. - Hätäinen kuin Hännisen kana, kun piti munia niin teki paskan. - Sananlasku Huittisista.

I

Immonen. - Kirkkoherranviraston vanhempi kanslisti, neiti Immonen huokaili raskaasti: On se kummaa, että ihmiset eivät osaa merkitä edes kuolinpaikkaa oikein. Tässäkin lukee, että Vetelin sairaala, vaikka pitäisi olla Perhojokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuksen vuodeosasto.

J

Jalli. - Viiteen minuuttiin eivät tulleet plikat mieleenkään, sanoi Jallin Eevertti, kun avantoon putosi. - Satakunta.

Jokinen. - Levisivät kuin Jokisen eväät.

Junttila. - Siinä pysyy, kuin paska Junttilan talon seinässä.

Juusola. - Kyllästyy sitä koreaakin katselemaan, sanoi Juusolan emäntä, jolla oli oikein ruma mies. - Sananparsi Etelä-Pohjanmaalta.

Jäppinen - Entinen hyvä maku, sanoi Jäppinen, kun tervaa ryyppäsi. - Savo.

K

Kakki, Korjas. - Anna Kakki ja Unto Korjas, kihlaparin kuulutus Kiteen kirkossa.

Kankkunen. - Tuleekos tänne muita, kysyi Kankkunen, kun kaivoon putosi. - Loimaa.

Kokko. - Kokko, kokoa koko kokko kokoon! - Koko kokkoko? - Koko kokko!

Koskela. - Nätti vetkale kuin Koskelan porsas. - Häme.

Käyhkö. - Kauko Käyhkö meni lihakauppaan ja pyysi maksaa. Kauppias sanoi: Maksaa ei valitettavasti ole, mutta käykö keuhko?



Kahvimainos. Kuva Copyright Turun kaupunginmuseo.

L

Laitila. - Niin tämä on kuin Laitilan saunavettä. - Ilmeistä tyytymättömyyttä kahvin väkevyyteen, Lappi.

Leskelä. - Leipää on kuin Leskelässä, vaikka on sydänmaan talo. - Savo.

M

Manninen. - Jäi kuin Manninen oven väliin. - Selvä pyy, sanoi Manninen, kun variksen näki.

Mattila. - Se on täyttä ainetta, sanoi Mattilan vaari, kun pidoissa sinappia söi. - Satakunta.

Moilanen. - Olla Hoo Moilasena. - Suu auki ylen hämmästyneenä.

Mäkelä. - Valot pois ja Mäkelän vaarin päähän hattu! - Siuron työväentalolla elokuvaesityksen alussa yleisön joukosta kuulunut huuto. Mäkelän vaarin kiiltävä kalju oli häirinnyt aiemmissa esityksissä.

Voi Alma-kulta, että olet lämmin, sanoi Mäkelä, kun hutikassa kakluunia halasi. - Laukaa.

Otsatukka kuin Mäkelän sialla.

Vetävä askel, kuin Mäkelän kanalla.

Mukulat, sanoi Mäkelä, tapelkaa kauniisti. - Sananlasku Loimaalta.

O

Ojala. - Ojalan laskuopin mukaan.

P

Piironen. - Nopeampi kuin Piirosen pässi.

Puska. - Mua haki kaikki hyppelemähän, komijat poijat, sepän Samppa ja sillä viisijä, sanoi Puskan flikka. - Sananparsi Etelä-Pohjanmaalta.

Putkinen. - Hetkinen, sanoi Putkinen ja pieraisi puhelimeen.

R

Rekola. - Se oli viimeinen kerta, kun peiliin katsoin, sanoi Rekolan Matti. - Tyytymättömyyttä omaan ulkonäköön, Häme.

Rintala. - Ilima kuin maitoa ja tie kuin nisua, sanoi Rintalan Jaska, kun friijoosta tuli. - Sananparsi Etelä-Pohjanmaalta.

Ritula. - Tuopa nyt oli, sanoi Ritulan Reeta, kun friiattihin. - Sananparsi Etelä-Pohjanmaalta.

Runeberg. - Puhuu kuin Ruuneperi (Runeberg).

S

Santala. - Mitkäs juhlat nyt on, sanoi Santalan Jussi, kun pöydässä oli ruokaa kahta laatua. - Satakunta.

Summanen. - Sotkeutui kuin Summanen housuihinsa.

Syrjälä. - Tuikkaapas tuohonkin, sanoi Syrjälä ukkosta. - Oli piippuansa sytyttämässä.



Pjotr Tšaikovski vuonna 1888.

T

Tsaikovski. - Siitä vaan, sanoi Tsaikovski.

Turunen. - Täynnä kuin Turusen pyssy!

U

Uitto. - Morjesta nyt sitten hetkeksi, sanoi Uiton Antti, kun flikasta lähti. - Sananparsi Etelä-Pohjanmaalta.

V

Vesteri. - Kaukaa kaunis kuin Vesterin Ella. - Viisastelevaa realismia, Etelä-Pohjanmaa.

Vilkkilä - Lapsia on kuin Vilkkilässä kissoja.

Lähteet
*Kielikello
*Yle: Jaakonpäivän kylmä kivi ei ilmeisesti liity uimavesiin mitenkään – sadonkorjuuvälineet upotettiin taikauskon takia kylmään veteen
*Sanasta miestä sarvesta härkää, Valitut Palat
*Matti Punttila: Kieli poskessa, WSOY
*Matti Punttila: Suuri suomalainen kaskukirja, Minerva
*Mervi Koski: Vakka kantensa valitsee, Karisto
*Suomen kansan sananlaskuja, koonnut Elias Lönnrot
*Annikki Kaivola: Vanhoja arvoituksia